Ruokavirasto avasi toukokuussa 2023 koirarekisterin, johon oli tammikuun alussa rekisteröity 246 345 koiraa. Kurikassa koiria oli rekisteröity 950.
Roduittain Kurikassa on rekisteröity kaikkein eniten sekarotuisia koiria, toiseksi eniten labradorinnoutajia ja kolmannelta sijalta löytyy yllättäen kääpiövillakoira. Jurvalaisten koirat sisältyvät Kurikan tietoihin.
– Täällä on yllättävän paljon seurakoiria, sanoo Ruokaviraston eläinten hyvinvoinnin ja tunnistamisen yksikön jaostopäällikkö Terhi Simonen-Jokinen Kurikan tiedoista.
Hän jatkaa, että kyse voi olla siitäkin, että metsästystä harrastavat eivät ole aktiivisesti ilmoittaneet koiriaan rekisteriin. Simonen-Jokinen arvioi, että rekisteriin on ilmoitettu noin kolmasosa koirista.
– Aktivoitumiseen olisi syytä.
Koirien todellisesta määrästä ei tietoa
Ruokaviraston koirarekisteristä on tarkoitus saada Kennelliiton tilastoa kattavampi, sillä Kennelliiton tilasto ei sisällä sekarotuisia koiria. Ruokaviraston määrissä sekarotuisten rekisteröinnit ovat mukana.
– Suomessa on arvioitu olevan jopa 800 000 koiraa. Tämänkin lukeman täsmentämiseksi olisi erittäin tärkeää, että kaikki koirat ilmoitettaisiin rekisteriin, niin tietäisimme sitten, paljonko niitä oikeasti on, toteaa Simonen-Jokinen.
Uusi koirarekisteri on viranomaisrekisteri. Koirien rekisteröiminen on lakisääteinen velvollisuus. Se perustuu lakiin eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä 1069/2021 ja sen nojalla annettuun asetukseen koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä 68/2022.
Asetuksen mukaan Suomessa 1.1.2023 jälkeen syntynyt koira on tunnistusmerkittävä mikrosirulla ja ilmoitettava rekisteriin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Jos koira luovutetaan uudelle haltijalle ennen kolmen kuukauden ikää, tunnistusmerkintä ja ilmoitus rekisteriin on tehtävä ennen sen luovuttamista.
Ennen 1.1.2023 syntyneet koirat on pitänyt tunnistusmerkintä ja ilmoittaa rekisteriin viimeistään 31.12.2023.
Niskoittelusta kustannuksia
Sosiaalisessa mediassa Ruokaviraston rekisteri on saanut kovaa palautetta, eikä sitä nähdä hyödylliseksi etenkään silloin, jos koira on jo rekisteröity Kennelliitoon. Useissa keskusteluissa on noussut esiin, ettei asiaa voida valvoa tai ettei rekisteröimättömyydestä voida rankaista etenkään, jos koira on kuitenkin tunnistusmerkitty.
Vaikka rekisteröimättömyydestä ei varsinaista sakkorangaistusta olisikaan tiedossa, todetaan Ruokavirastosta, että kuluja koiranomistajalle niskoittelusta voi kuitenkin kertyä.
– Jos koiraa ei ole rekisteröity ja valvonnassa tämä todetaan, viranomainen voi antaa asiassa kehotuksen tai määräyksen määräaikoineen, Simonen-Jokinen toteaa.
– Uusintatarkastus, eli annetun kehotuksen tai määräyksen noudattamisen valvonta ylimääräisenä valvontana, voi olla maksullista valvontaa valvontaviranomaisen, kuten kunnaneläinlääkäri, läänineläinlääkäri tai Ely-keskus, maksutaksan mukaisesti. Jos koiralla ei ole sirua lainkaan, voidaan asiassa myös harkita seuraamusmaksun määräämistä, jaostopäällikkö jatkaa.
Jatkossa oleellinen osa koiranpitoa
Ruokaviraston mukaan asiaa valvotaan pääsääntöisesti muun valvonnan yhteydessä, esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin valvonnan yhteydessä. Valvovia silmäpareja voi löytyä myös lähitienoolta.
– Naapurien ilmoitusten perusteella tehtävän valvonnan tarpeen määrittelee valvontaviranomainen. Näissä toki ensisijaisesti resurssit käytetään sellaisten kohteiden valvontaan, jossa eläinten hyvinvointi on vaarassa, painottaa Simonen-Jokinen.
Jos ennen vuotta 2023 syntynyt koira on vielä ilmoittamatta viranomaisrekisteriin, neuvotaan Ruokavirastosta ilmoittamaan se sinne ensitilassa. 1.1.2023 jälkeen syntyneet pennut on tullut ilmoittaa viranomaisrekisteriin viimeistään kolmen kuukauden iässä tai jo aiemmin, jos pentu luovutetaan uudelle haltijalle tätä ennen.
– Koirarekisteri on jatkossa oleellinen osa koiranpitoa, sinne ilmoitetaan kaikkien koirien syntymät, kuolemat, haltijanvaihdokset, maahantuonnit ja pysyvät maasta viennit, jaostopäällikkö selventää.