Arkkitehti Into Pyykön luoma taideteos, Jyllinkosken Sähkön pääkonttori on Kurikan tyylikkäin, ajattoman kaunis rakennus. Vailla yliampuvaa prameutta se on sopusoinnussa arvokkaan sijaintipaikkansa kirkon, tätä varjostamatta, tienoon kanssa. Kun mahdollisuus on tarjolla, pitää olla itsestään selvyys sijoittaa siihen kaupungin hallintoa niin paljon kuin tilaa asuntosiipi mukaan lukien riittää.
Esteenä on vain pikkusieluisten hinku (kun hengenlahjat eivät hyödyllisempiin tekoihin yllä) päästä näyttämään kaupungin osakevarallisuuden turvin hallintopalatsilla koko maakunnalle ja äänestäjille ”mistä pesee”. Jos luottamushenkilön älli riittää asemassaan vain ko. rakennuksen purkuun ja isotteluun hallintopalatsilla, on henkilö totisesti väärässä paikassa. Varsinkin, kun palatsin tarvetta yritetään perustella dosentti Vesa Heikkisen sanoin eduskunnan toimintaa kuvatessaan, ”puhumalla paskaa, palturia ja hölynpölyä”.
Se hyödyllisempi teko on pyrkiä muuttamaan näivettyvä Kurikka yhdeksi maan nopeimmin kasvavista kaupungeista, mikä tapahtuu tukemalla ohjelmaa Kurikka++. Kun ohjelma käynnistetään tänä vuonna ja toimitaan sen mukaan, on Kurikassa uusia teollisuuden työpaikkoja 1361 vuonna 2051 ja väkiluku on 24 157 vuonna 2052. Kehitys näkyy oheisen kuvan punaisena käyränä, jonka alkua voidaan haluttaessa kiihdyttää. Resurssit ohjelmaa varten saadaan säästämällä. Samalla ratkeaa hallinnon tilantarve.
JySän kiinteistö asuntosiipineen, Jalasjärvi-talo valtuustosali ja hallitushuonekin työtiloiksi korjattuina, Paulaharjuntie 19 ja Mäkitie 47A muodostavat kokonaisuuden, JySä-vaihtoehdon, joka tekee hallintopalatsin tarpeettomaksi. Palatsihankkeen maksaessa 16 miljoonaa euroa (tuskin riittää), ovat JySä-vaihtoehdon kustannukset 5 miljoonaa (hallituksen saama JySä-kiinteistön korjausarvio, Kurikka-lehti 19.11.2025) plus 1 miljoona lisäkorjauksiin ja asuntosiiven lunastukseen, yhteensä 6 miljoonaa euroa. Säästö on 10 miljoonaa euroa.
Niillä, jotka havittelevat Kurikan kokoiseen kaupunkiin seitsemän (7) altaan kylpylää ylettömin rakentamiskustannuksin 23,6 miljoonaa suhisee pahoin hatussa. Uimareille pitää riittää 10 miljoonalla saneerattu Molskis. Säästö on 13,6 miljoonaa edellä mainitun säästön kanssa yhteensä 23,6 miljoonaa euroa. Tällä toteutetaan ohjelma Kurikka++, ja toisin kuin kaupungin ”investoinnit” palatsiin ja kylpylään, jotka ovat vain pitkäaikaisia menoeriä, ohjelmaan sijoitettu pääoma palautuu kaupungille moninkertaisena. Mutta ennen kaikkea, Kurikka + Jurva + Jalasjärvi muuttuu ohjelman siivittämänä vireäksi kaupungiksi.
Totta kai ehdotus hallintopalatsin hylkäämisestä nostaa sen kiimaisten kannattajien joukossa älämölön. Onhan joku väittänyt, että hanke on edennyt niin pitkälle, ettei sitä enää voi peruuttaa. Tähän voi todeta, että oikeat ammattilaiset hylkäsivät kalkkiviivoilla kannattamattomana Metsä Board’in taivekartonkitehtaan Kaskisiin, 8 miljoonan euron selvitystyön jälkeen.
Lisäyksenä kuvaan: Hankesuunnitteluun osallistuneet tietävät, että ennen kuvan punaisen käyräosan laatimista on pitänyt hahmottaa, ottaa selko, analysoida, tietää, oivaltaa aikaisempia käytäntöjä pidemmälle ja laskea tekijät, joilla Kurikan elpymistä kuvaava käyrä syntyy.
Kuva kertoo sen olevan osa valtuutetuille lähettämääni esitystä "Kurikan tulevaisuus", ja esitys on lähetetty siis niille valtuutetuille, joiden osoitteen hän on saanut selville. Osoitepyyntööni myönteisesti vastanneet Karoliina Ala-Luopa, Milla Kivioja ja Margit Parkkamäki osoittivat olevansa vakavasti kiinnostuneita kurikkalaisten edusta.