Kolumni

Maa­han­muut­to voi kääntää Kurikan vä­ki­lu­vun kasvuun – Suo­men­kie­len op­pi­mi­nen on suuri haaste ko­tou­tuk­ses­sa

Kurikan kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Mirva Pirneskoski.
Kurikan kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Mirva Pirneskoski.
Kuva: Heidi Talvitie, Kurikan kaupunki

Eipä tiennyt tyttö, mitä kaikkea pitää sisällään maahanmuuttotyö. Kurikan maahanmuuttajista suurin osa on muuttanut työn tai perheen perässä. Nykyään meillä on myös ulkomaalaisia opiskelijoita ja tietysti ukrainalaiset. Katukuva on muuttunut ja elinvoima on lisääntynyt. Maahanmuuttajien määrä on liki kaksinkertaistunut siitä, kun aloitin työni 2020. Tänä päivänä heitä asuu Kurikassa noin 600.

Mitä sinä Mirva oikein teet töissä? Tätä kysymystä olen kuullut usein. Oho, sinunhan pitää sitten tietää kaikesta kaikki? Kyllä, tai ainakin tietää ne henkilöt, keneltä kysytään lisää.

Asiakasta neuvotaan koko elämänkaaren aihealueissa. Olemme apuna muun muassa seuraavissa: vanhemmuus, opiskelut, työ, asuminen, terveys, eläköityminen. Kaikissa, missä mekin tulemme jossain kohtaa elämäämme olemaan.

Avustamme myös tekemään oleskelulupahakemuksia sekä kerromme oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa.

Asiakastyön lisäksi, verkostoyhteistyö on tärkeää maahanmuuttotyössä. Yksin tätä työtä ei tehdä. Yhteistyö- ja kehitystoimenpiteitä mietitään paikallistasolla muun muassa kaupungin ja työllisyysalueen, eri yhdistysten ja yritysten sekä sote-toimijoiden kanssa. Valtakunnallisesti työskennellään muun muassa Kelan, Verotoimiston, ELY-keskuksen, DVV:n ja Migrin kanssa.

Työssä osallistutaan moniin verkostopalavereihin ja -koulutuksiin. Tämä takaa sen, että voimme palvella asiakasta ja yhteistyökumppaneita ajantasaisilla tiedoilla.

Uusi laki (1.1.2025) kotoutumisen edistämisestä velvoittaa kuntia järjestämään kotoutumispalvelut. Uudistuksen myötä, kuntien vastuulla on myös kotoutumiskoulutuksen järjestäminen. Kurikassa koulutuksen järjestää Suupohjan työllisyysalueen kautta Vuoksi. Tällä hetkellä odotetaan tietoa, milloin ensimmäiset koulutukset käynnistyvät.

Suomenkielen oppiminen on suuri haaste pienemmissä kunnissa. Koulutukset ovat olleet yleensä muilla paikkakunnilla, ja kuten tiedätte, meidän alueellamme julkisilla liikkuminen on vaikeaa.

Jatkossa pysyvän oleskeluluvan saamiseen edellytetään korkean tason suomenkielen taitoa tai korkeaa palkkatasoa. Samat edellytykset ovat kansalaisuuden saamisessa. Kuntien täytyy tähän tarpeeseen vastata, jos haluamme että meidän nykyiset ulkomaalaistaustaiset kuntalaisemme myös jäävät meille asumaan. Pelkona on, että he muuttavat perheineen sinne, missä tämä on mahdollista saavuttaa.

Jos henkilö tulee suoraan tänne töihin, meillä ei ole ollut koskaan tarjota hänelle kielikoulutusta. Kaikki eivät pysty tai halua opiskella itsenäisesti verkossa.

Tulevaisuudessakin on tärkeää uskaltaa hyödyntää jo olemassa olevaa työvoimaa paikkakunnalla. Ja palkata lisää jopa suoraan ulkomailta. Rohkea väittämä, tiedän.

ELY-keskuksen tilastojen analyysin mukaan, maakunnassamme tulisi kasvattaa 1,5- tai jopa 3-kertaiseksi maahanmuuttajien määrät, jotta alueemme väestökehitys kääntyisi nousuun vuoteen 2040 mennessä. Nyt on aika reagoida. Millä pidetään huoli, että alueemme pysyy veto- ja pitovoimaisena sekä yrityksillä on työntekijöitä? Maahanmuutto on yksi ratkaisu asiaan.

Mirva Pirneskoski

Maahanmuuttokoordinaattori

Kurikan kaupunki