Olen viimeiset 15 vuotta viettänyt kesiäni Närvijoella ja nauttinut paikan hiljaisuudesta ja mahtavasta lakeuden maisemasta. Täällä keskisuomalaisen sydän lepää ja nauttii!
Olen samalla yrittänyt ymmärtää Jurvan ja sen kylien kohtaloa. Olen ymmärtänyt, että viimeisten kahden-kolmenkymmenen vuoden aikana kylien samoin kuin koko Jurvan väkiluku on romahtanut ja erityisesti kylien palvelut, kuten kaupat, pankit, postit, koulut ynnä muut ovat miltei tyystin hävinneet.
Nykyään asioille täytyy ajaa vähintään parikymmentä kilometriä Jurvaan tai jopa 40–50 kilometriä Kurikkaan. Olen miettinyt, onko tässä mitään järkeä...
Terveystieteilijänä tiedän lukuisten tutkimusten pohjalta, että meidän ihmisten terveys rakentuu lähipiiristä ja lähiympäristöstä. Eli että perhe, naapurit ja kylämiljöö ovat meille ja meidän hyvinvoinnillemme ensiarvoisen tärkeitä. Itse asiassa elämme siitä vilskeestä ja kontakteista, jota lähiympäristömme meille tarjoaa ja johon päivittäin osallistumme.
Nyt kun palvelut ovat kyliltä häipyneet ja monet naapuritalot ovat jääneet tyhjilleen, ihmettelen, miten me jurvalaiset oikein pärjäämme.
Ei ole päivittäisiä sosiaalisia kontakteja kyläläisten kanssa tuttujen palvelujen keskellä. Saadakseen palveluja meidän täytyy lukita itsemme moneksi kymmeneksi minuutiksi metallilaatikkoon ja tavata siellä jossakin meille osaksi vieraita ihmisiä meille osaksi vieraissa ympyröissä.
Ja tiedämme varsin hyvin, että sen metallilaatikon (eli auton) valmistaminen on kuluttanut maapallon voimavaroja runsaasti ja että sen liikuttaminen 60-80 kilometrin tuntinopeudella sekin koko ajan kuluttaa näitä meidän yhteisiä voimavarojamme.
Ja sitten vielä: siellä laatikossa istuessamme meiltä häviää kehomme terveyden ainutkertainen lähde eli omatoiminen liikkuminen raikkaassa ilmassa.
Näitä asioita olen vuosien aikana ehtinyt miettiä ja ymmärrän toki, että Jurvan ja sen kylien kohtalo on ollut isommissa käsissä: koko yhteiskunnan teknistymisen ja keskittämisen ynnä muun politisoitumisen rattaissa..
Tässä yhteiskunnallisessa muutosproseissa on yksittäisen jurvalaisen ollut vaikea muuta kuin purra hammasta ja suostua siihen, että hänen naapurustostaan on kaupat, pankit, postit ja koulut hävinneet, että aitoja taapamispaikkoja on kylillä entistä vähemmän.
Yksittäinen kyläläinen on saattanut mielessään ajatella, että tässä ovat häntä suuremmat voimat olleet liikkeellä, että kenties pitävät entistä paremmin huolta hänen terveydestään ja hyvinvoinnistaan.
Voi vain arvailla, että yksinäisyys ja jopa toivottomuus Jurvan kylillä on lisääntynyt, vaikka yksittäisen kyläläisen on vuosien kuluessa hankala tätä havaita. Tämä merkitsee väestötasolla, että sairastavuus on lisääntynyt ja viime kädessä elämänilo ja elämänlaatu ovat heikentyneet.
Nyt vain tulee mieleen, että kun tällaisen asiantilan syvästi ymmärrämme eli kun tajuamme, mitä meidän mielemme ja kehomme viime kädessä tarvitsevat, voimme alkaa muuttaa Jurvaa ja sen kylien elämää uuteen suuntaan.
Maamme väestökohtaiset tiedot antavat meille jo alustavaa tukea uudelle suunnalle: suomalaiset ovat löytämässä luontoarvot ja arkitoiminnan, etätyön tekeminen on mahdollistunut, rauhaa ja hiljaisuutta arvostetaan enenevässä määrin, vanhoja perinteitä on opittu kunnioittamaan, omatoiminen liikkuminen arjessa on tulossa muotiin ja niin edelleen.
Toisin sanoen on yhä todennäköisempää, että Jurvan ja sen kylien arvo terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on nousemassa arvoon arvaamattomaan.
Meillä on Närvijoella hyviä esimerkkejä tämän seudun arvoista. Mäntylän tila Närvijoen keskustassa on vuosikausia esitellyt arvokkaasti eteläpohjalaista perinnekulttuuria ja vetänyt vieraita paitsi kotimaasta myös Keski-Euroopasta ja Amerikasta.
Samoin Närvijoen vapaa-ajan alueen uusi tuleminen tapahtumineen ja lämmitettyine uima-altaineen antaa vihiä, että täällä pikkukylälläkin osataan, täällä viihdytään, täällä on kaikki mitä ihminen tarvitsee!
Lopuksi Jurvan Sanomat esittelee ansiokkaasti Jurvan ja sen kylien uusia tapahtumia.
Tukekaamme kaikki siis voimalla Jurvan ja sen kylien kehitystä uuteen kukoistukseen!
Jukka Laitakari, terveystieteilijä (eläkkeellä)
Närvijoki-Jyväskylä