Näin loppuvuodesta kansalaisten veroasiat ovat esillä useampaan kertaan, eri näkökulmista.
Edellisvuoden verolaskenta valmistuu aina loppusyksystä ja julkisuuteen uutisoidaan sekä yritysten että henkilöiden maksamat verot.
Yritykset maksavat veroa kertyneestä voitosta mikäli sitä kertyy, mutta yritykset osallistuvat yhteiskunnan elättämiseen myös huomattavilla työnantajavelvoitteilla, jotka eivät näissä tilastoissa näy.
Henkilöt maksavat veroa palkoista ja muista tuloista, suurista tuloista suhteessa enemmän kuin pienistä. Tavallisen palkansaajan veronkiertomahdollisuudet ovat hyvin pienet.
Jostakin syystä varsinkin henkilöiden verotiedot aina ilmestyessään herättävät usein kanssaihmisissä negatiivisia kannanottoja tai tuntemuksia. Olisiko siinä asenteessa sitten jotakin inhimillistä taustaa? Enemmän ansaitsevia ja siis enemmän veroa maksavia harvemmin käsitellään kansallissankareina.
Tässä vaiheessa unohtuu asian toinen, mielestäni hyvinkin huomionarvoinen yhteiskunnallinen puoli: Verot ovat maallemme ja kunnallemme aivan elintärkeitä tuloja, palveluista perittävät maksutulot ovat paljon vähäisempi erä.
Verotulot nousevat esiin, kun laaditaan kaupungin seuraavan vuoden talousarvio ja siihen sisältyy muun muassa veroprosenttipäätökset.
Kurikan päivittäistoiminnan eli käyttötalouden nettomenot ovat nyt noin 130 miljoonaa vuodessa. Henkilöiden maksamat kunnallisverotulot ovat nyky-Kurikassa vajaat 60 miljoonaa.
Yritysten ja yhteisöjen verot ovat vain 3,5 miljoonaa ja kiinteistöveroa kertyy 4,3 miljoonaa. Kiinteistövero on sikäli ongelmallinen, että se kohdistuu kipeästi myös juuri niihin aktiivisiin yrittäjiin, jotka investoivat paikkakunnalle tuotanto- tai teollisuushalleja sekä -rakennuksia.
Palkasta maksettavan kunnallisveron lisäksi maksamme myös valtionveroa muun muassa pääomatuloista. Tästä verosta valtio palauttaa kunnalle aika mutkikkaiden laskusääntöjen mukaisesti niin sanottuja valtionosuuksia perusturvaa ja opetustoimea varten. Valtionosuuksia Kurikka saa ensi vuonna 62 miljoonaa.
Kuntatalouden perusperiaatteen mukaan tulorahoituksen (verotulot+valtionosuudet) pitäisi kattaa käyttötalousmenot.
Koska käyttötalousmenot meillä ovat 130 miljoonaa, niin kaupungillamme on edelleen liian raskas ja kallis palvelujen tuotantokoneisto, ensi vuoden talousarviossa yli kaksi miljoonaa liian kallis.
Yhden veroprosentin tuotto on runsaat kolme miljoonaa. Huolimatta veroprosentin noususta lainataakka kasvaa talousarviossa taas, ja sitä mukaa myös rahoitusmenot nousevat. Osinkotuottoja ei näin voida kohdistaa investointeihin.
Nämä kuntakuviot muuttuvat sitten vuonna 2019 maakunta-sotemuutoksen myötä, mutta siinä kaikki suunnitelmat ovat vielä kovin auki eikä valtionosuuksista ole vielä mitään tietoa.
Iloisena verouutisena joulukuun alussa uutisoidaan veronpalautukset eli ennalta liikaa perityt verot. Iloisen tunnelman jakaa kauppa, joka toivoo ja saakin tästä ostovoimaa. Ajoitus palautukseen on mainio, sopivasti ennen joulunaikaa.
Arkisten murheiden ohessa joulu lähestyy: Toivotaan joulupukin tuovan meille paljon lisää uusia hyviä veronmaksajia kaupunkiimme, että voimme jatkaa omaa palvelutuotantoa asukkaidemme parhaaksi!
Liisa Ala-Käkelä (kok.)
kaupunginhallituksen jäsen