Pelastuslaitoksen tehtävätilastoissa Jurva on yhdessä sarakkeessa selvä ykkönen

Valtakunnallinen ja maakunnallinenkin trendi on, että tulisijoista alkaneet tulipalot ovat yleistyneet. Jurvan paloasemalla on kuitenkin aivan oma kärkipaikkansa maakunnallisissa tilastoissa, mutta tulipaloihin tämä piikkipaikka ei liity.

. Viime vuoden hälytystehtävätilastot Jurvan ja Kurikan paloasemilta kertovat, että hälytystehtävien määrä on ollut varsin vakio viime vuodet. Hälytystehtävien määrä väheni molemmilla asemilla hieman viime vuonna. Luvut selviävät Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen vuositilastoista, jotka julkistettiin 17. tammikuuta.

Jurvassa hälytystehtäviä kirjattiin viime vuonna 166 ja edellisvuonna kolme enemmän. Kurikassa hälytystehtäviä oli viime vuonna 237, edellisvuona kaksi enemmän.

Jos tarkasteluun otetaan vuosi 2020, tilanne näyttäytyy myös varsin muuttumattomina. Jurvassa oli tuolloin 157 hälytystehtävää, Kurikassa 236.

. Varmasti tähän maastopalojen vähäisyyteen vaikutti myös se, tuotantoseisokkia oli turvenevoilla. Jukka Hietamäki . Maastopalot vähenivät myös Jurvassa Viime vuoden tehtävistä rakennuspaloja oli Kurikassa 21 ja Jurvassa viisi. Maastopaloja Kurikassa kirjattiin kuusi, Jurvassa viisi. Liikenneonnettomuuksia hälytystehtävistä oli Kurikassa 43 Jurvassa 18.

Pelastuslaitoksen hälytysmäärissä maakunnallisella tasolla ei isoa osaa näyttelevissä onnettomuustyypeissä ollut oleellisia muutoksia aiempiin vuosiin nähden.

Suurin muutos oli maastopalojen alhainen määrä, koska kesän aikana ei ollut pitkiä kuivia jaksoja. Muutos mahtuu kuitenkin normaalin vuosivaihtelun piiriin.

Jurvan paloaseman asemavastaava ja palomestari Jukka Hietamäki huomioi myös jurvalaisittain tavanomaista pienemmän metsäpalojen määrän.

– Varmasti tähän maastopalojen vähäisyyteen vaikutti myös se, tuotantoseisokkia oli turvenevoilla. Ja oli myös sen verran kosteaa, ettei maastopaloja syttynyt entiseen tapaan. Meillähän on rakennuspalot olleet jo pitkään hyvin pienissä määrissä.

Kiinnostava yksityiskohta pelastuslaitoksen vuositilaistoissa on, että Jurvaan on kirjattu koko maakunnan suurin ensivastetehtävien määrä: 102 tehtävää. Perässä seuraa Seinäjoki 94 tehtävällä ja Peräseinäjoki 85 tehtävällä.

Hietamäki huomauttaa, ettei tämä piikkipaikka ole Jurvalle mitenkään epätavallinen.

– Se oli meillä myös viime vuonna. Ensivastetehtävät ovat ylivoimaisesti meidän suurin yksittäinen tehtävälaji.

Hietamäki sanoo, että henkilökunta tekee kaikkensa, että osaaminen on ensihoitotehtävissä mahdollisimman korkealla tasolla, koska tehtävämäärä on näin merkittävä.

– Varsinaista ensihoitoyksikköähän ei ole lähimaillakaan, tulee aina Teuvalta, Kurikasta ja Kauhajoeltakin. Olemme täällä kuntalaisia varten ja kaikkemme teemme, että pystymme heitä tässä hyvin palvelemaan.

Tarvittavaa koulutusta on saatu ensihoitokeskuksesta. Ensihoitotehtävien määrän tuolle noin sadan tehtävän tasolle, Hietamäki epäilee nyt vakiintuvan.

– Jostain syystä korona-aika lisäsi ensivastetehtävien määrää ja muistelen, että huippuvuonna oltiin noin 160 tehtävässä. Nyt luku näyttää asettuvan tuolle noin sadan tasolle.

. Maakunnallisesti tulipalojen määrä lisääntyi loppuvuonna Etelä-Pohjanmaalla oli viime vuoden syys–joulukuussa 37 tulipaloa, mikä on 29 prosenttia enemmän kuin vuosina 2017–2021 keskimäärin samalla aikavälillä. Tulisijoista alkaneita paloja oli 16, mikä on 40 prosenttia keskiarvoa enemmän.

Tulisijoista alkaneissa paloissa eniten lisääntyivät nokipalot.

– Tämä viittaisi siihen, että hormia ei ole edellisen 12 kuukauden aikana nuohottu. On huomattava, että lukumäärät ovat hyvin pieniä, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n pelastustoimen erityisasiantuntija Esa Kokki sanoo.

Koko Suomessa tulipaloja oli syys–joulukuussa seitsemän prosenttia keskimääräistä enemmän. Tulisijoista alkaneiden palojen määrä kasvoi 27 prosenttia keskiarvoon verrattuna.

Palojen yleistyneitä syttymissyitä ovat tulisijasta tai hormista tullut kipinä tai kekäle sekä tulisijassa tai hormissa ollut vaurio.

– Ensimmäinen syy viittaisi siihen, että tulisijoja on otettu aiempaa enemmän käyttöön ja aiemmasta käytöstä ei ole kokemusta tai siitä on kulunut jonkin verran aikaa.

– Toinen syy viittaisi siihen, että on otettu käyttöön tulisijoja, joita ei ole aiempina vuosina käytetty, tai hormia ei ole edellisten 12 kuukauden aikana nuohottu.

Ihmisten toiminnasta aiheutuneissa paloissa on tilastoitu myös aiheuttajan ikä. 25–64-vuotiaiden tulisijan käyttäjien aiheuttamia paloja oli 15 prosenttia enemmän kuin keskimäärin.

Yli 64-vuotiaiden käyttäjien aiheuttamia paloja oli 75 prosenttia keskimääräistä enemmän.

– Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla tilasto on samansuuntainen, mutta lukumäärät ovat pieniä.

Jutun luvut ovat Esa Kokin keräämiä pelastuslaitosten toimenpiderekistereistä. Tiedot ovat omakotitalojen, paritalojen, rivitalojen ja vapaa-ajan asuinrakennusten paloista, joihin pelastusviranomainen on saanut hälytyksen hätäkeskuksesta.

Vääränlainen tulisijan käyttö nostaa riskiä häkämyrkytyksille.

– Häkämyrkytys voi aiheutua esimerkiksi takan tai kiukaan käytöstä, jos ilmanvaihto ei toimi kunnolla. Ennen ilmanvaihtopellin sulkemista pitäisi huolehtia, että pesässä ei näy liekkiä eikä hiillosta, vaan se on täysin musta, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Harri Setälä sanoo.

. Häkämyrkytyksissä ei tilastopiikkiä Ensihoitopäällikkö Risto Vesanto Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ensihoidon palveluyksiköstä kertoo, ettei häkämyrkytyksen suhteen ole havaittu tilastollisia piikkejä, vaikka ihmiset ovat sähkönhinnan noustua ottaneet monissa talouksissa vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja käyttöön.

– Vaikka verrataan viime vuoden tammi–kesäkuun ja heinä-joulukuun tilastoja keskenään, ei voi tehdä johtopäätöstä, että hormilämmitykset olisivat lisänneet häkämyrkytyksestä johtuvia ensihoidon tehtäviä. Niitä tulee satunnaisesti aina, Vesanto sanoo.

Häkä aiheuttaa oireita, jotka voi jopa sekoittaa muihin sairauskohtauksiin. Oireet muuttuvat vakavammiksi, mitä kauemmin henkilö altistuu hiilimonoksidille, mitä häkä toiselta nimeltään on.

– Ensimmäisiä oireita ovat päänsärky ja huimaus. Muita oireita ovat oksentelu, korvien soiminen, näköhäiriöt, levottomuus ja heikotus. Jos altistus jatkuu, hengitys kiihtyy, syke nousee ja limakalvot punoittavat. Lopulta henkilö menee tajuttomaksi, kouristelee, tulee hengitysvaikeuksia ja pulssi harvenee, ensihoitopäällikkö luettelee.

. Ei haise, maistu, eikä näy Jos oireita saa tilassa, jossa polttolämmitystä on käytetty, on oleellista poistua raittiiseen ilmaan ja huolehtia myös kaikki muut ihmiset ja lemmikit ulos rakennuksesta.

Oma sekä muiden ihmisten turvallisuus on aina etusijalla. Huoneisto pitää tuulettaa, eli ovi kannattaa jättää perässään auki.

– Silloin ei pidä pohtia jotain omaisuuttaan, vaan altistus pitää lopettaa heti itseltään ja kaikilta muilta. Lievät oireet ja köhäisyys häviävät kyllä parin tunnin aikana. Jos häkää hengittäneen vointi huolestuttaa, voi hakeutua hoitolaitokseen tai soittaa 116117 tai 112. Altistuneen seuranta on ensiarvoisen tärkeää, Vesanto neuvoo.

Vesanto muistuttaa vielä, että jos joku henkilö löytyy tuupertuneena ja hänet pitää hätäsiirtää, ei auttajan pidä vaarantaa omaa terveyttään.

– Jos kyseessä on pelkkä häkä palokaasujen sijaan, niin se ei haise, maistu eikä näy. Häkä on pelastajalle suuri riski.

– Maalaisjärki kannattaa pitää mukana uunin lämmityksessä. Pidetään ne pellit mieluummin liian pitkään auki kuin ennakoidaan energian säästöä liian aikaisella sulkemisella, Risto Vesanto alleviivaa.

Kirjaudu sisään

Pelastuslaitoksen tehtävätilastoissa Jurva on yhdessä sarakkeessa selvä ykkönen

Haluatko lukea artikkelin?

Katuosoite

Puhelin