Suoraan tuottajilta kuluttajille – REKO poistaa välikädet ja vähentää hävikkiä

REKO Jurva palvelee asiakkaita neljättä vuotta. Jakelu on kerran kuukaudessa. Hirsigrillin pihamaalta siirrytään elokuussa Eloosan pihamaalle.

Mukana lähes alusta asti

Sari Tarkkasen on helppo muistaa, milloin REKO Jurva aloitti toimintansa. Vuorusluoma Highland ei ehtinyt saada lihoja ensimmäiseen jakeluun helmikuussa 2016, mutta maaliskuussa oltiin jo mukana.

– Samassa kuussa aloitimme Mikan kanssa lihamyynnin kotona Tainuskylässä. Facebookissa oli kiva hehkuttaa kuulumisia – olihan se meille iso juttu.

Nykyään Vuorusluoman lihaa saa Jurvan lisäksi viidestä REKO-ringistä. Osassa jakelu on neljän viikon välein, toisissa viikon tai kahden.

– Kaikki ovat tässä lähistöllä. Haluammekin pitää matkan lyhyinä, jolloin pystymme toimittamaan tilaukset myös silloin, kun niitä on vähemmän.

REKO on ollut Vuorusluoman tilalle tärkeä kanava siksikin, että sitä kautta on tullut vakioasiakkaita, jotka hakevat lihan nykyään tilan kotipuodista.

– Tosi moni kysyy, saako eläimiä käydä katsomassa. Saa, kiinnostus on mukavaa. Kerromme mielellämme eläimistä ja niiden kasvatuksen erityispiirteistä. Meillä mennään eläimen hyvinvointi edellä. Ei se, kuinka paljon lihaa tuotetaan, Tarkkanen sanoo.

Uusi eläinlaji brändätty

Kaitamäen lampola on ollut REKO Jurvassa mukana aiemmin enempi satunnaisesti. Sanni Kaitamäki tuumaa virnistellen, että välillä Sarvijoella on tehty lapsia.

– Tilan siirryttyä haltuumme olemme Akin kanssa kehitelleet erilaisia lammastuotteita ja kehitystyö jatkuu. Meillä on ollut REKOssa muun muassa karitsan ribsejä, karetta, niskakiekkoja, jauhelihaa, potkaa, lampaanpolskaa eli kokonaista takaviulua sekä täyslihasäilykettä. Lampurin kesäkassi on herättänyt mukavasti kiinnostusta.

Ovatpa Kaitamäet brändänneet uuden eläinlajinkin, nuorlampaan.

– Se on alta kaksivuotinen eikä ole rasvoittunut, koska on kehittynyt ja kypsynyt apilapellon antimilla.

REKOa Sanni pitää ihan superideana. Hän myöntää liikuttuneensa huomattuaan, miten mielellään ihmiset ostavat tuotteet suoraan tuottajilta.

– Tulee sellainen olo, että tekemääni työtä arvostetaan.

Kaitamäet elävät Sarvijoella osittain lampolassa, joten tuotteita saa noutaa myös kotitilalta sopimuksen mukaan.

Kana-cashew pysyy listalla

Hannu Käsnäsen Popian ohjelmaan kuuluu nykyään Jurvan ja Teuvan REKO. Seinäjoki ja Lapua tipahtivat listalta, kun myyntivaunun kanssa päädyttiin vakiopäiviin: perjantai Kurikassa, lauantai Jurvassa.

– Täällä Jurvassa myynti tapahtuukin 90-prosenttisesti lauantaisin myyntivaunusta. Lisäksi ihmiset ovat tottuneet hakemaan meiltä kotoa ruokaa. Silloin tietysti saa halunsa mukaan maustetumpaa kuin vaunusta, jonka antimien pitää käydä vauvasta vaariin.

Hannu jäi viime joulukuussa eläkkeelle ja tuumaa, ettei tiedä mitä olisi tehnyt ilman Popiaa.

– Olemme edelleen talvet Thaimaassa, mutta kyllä tämä tuo hienoa vaihtelua. Pyrin juttelemaan asiakkaiden kanssa, jos vain suinkin on aikaa ja kyllä moni sen tietääkin.

Hän naurahtaa, että makumaailman muokkaaminen perunavaltaisella Pohjanmaalla on vaatinut vuosien työn, mutta se on tuottanut hedelmää.

– Uusia ideoitakin ruokalistaan mieluusti tuodaan, mutta meidän kana-cashew on kuulemma sellainen, ettei sitä saa ikinä listalta poistaa.

Mangalitza säästi miljoonainvestoinnilta

Jurvan REKOsta saa nykyään myös mangalitza-possun lihaa. Mustasaaressa sijaitsevan Joutsin tila liittyi lähiruokarenkaaseen alkuvuodesta halusta myydä lihaa suoraan kuluttajille.

– Meillä on tuote, jota saa tietyistä ruokakaupoista Tampereelta Etelä-Suomeen. On mukava tarjota täkäläisille tilaisuus sen ostamiseen REKOn kautta. Lähdimme mukaan viiteen rinkiin ja kyllä kannatti. Monta kertaahan on niin, että tiloilla tehdään aika yksin töitä. Rekon kautta saamme sosiaalisia kontakteja, pääsemme juttelemaan suoraan asiakkaiden kanssa, Taru Joutsi kertoo.

Hän kasvattaa sikoja yhdessä miehensä Joakimin kanssa. Ensimmäiset mangalitzat tulivat tilalle kesällä 2015.

– Olemme tuottaneet viljaa vuodesta 2013 lähtien ja kiinnostuimme possuista, kun itse tykkäämme niiden lihasta. Sikalan rakentamiseenhan olisi tarvittu miljoonan euron pääoma, mutta tätä rotua kasvatetaan laitumella ympäri vuoden. Mangalitzan toinen nimi onkin villasika. Se kasvattaa nahkansa alle paksun rasvakerroksen ja suojaksi talven viimoilta runsaan karvapeitteen.

Taru Joutsi kertoo, että perheen kesäherkkuna possua pääsee tuon tuosta grilliin.

– Muulloin rakastamme pataruokia. Niin helppoa ruuanlaittoa! Melkein mitä tahansa possunosaa pataan, juureksia maun mukaan, mausteita, lihalientä ja pitkä haudutus. Itse usein heitän loppusuoralla perunatkin samaan pataan.

Munat vaikka työpaikalle

REKO teki Mäkisen Maatilan emännästä oikean reissunaisen. Muutama vuosi sitten Riikka Mäkistä pyydettiin mukaan Kauhajoen REKOon ja nainen tykästyi touhuun. Nykyään listalla ovat myös Vaasa ja Sulva, Laihia ja Jurva sekä Tervajoki ja Isokyrö.

– Aloin rakennella lenkkejä, joiden varrella toimitan kananmunia paitsi REKOon myös esimerkiksi lähiruokapisteisiin, kauppa-autoille, kahvioihin, leipomoihin, pitopalveluihin ja työpaikoille. Niinpä mukaan tulivat myös Honkajoki, Kankaanpää ja Teuva.

Riikalla on parhaillaan 8 000 vapaiden munien munijaa ja enimmillään 15 000 hallihuoltojen päätyttyä. Lattiakanalassa on siis seuraa, mutta myyntireissut tuovat kaivattuja kontakteja.

– Tykkään ihmisistä ihan hirveästi. Siksipä suoramyynti sopii minulle. Koska olen paljon tien päällä, kotimyynti meillä Kauhajoella toimii pitkälti itsepalveluna 24/7. Munia menee tietysti myös kauppoihin.

Riikka Mäkinen ja Sanni Kaitamäki kuuluvat REKO Jurvan Facebook-sivun ylläpitäjiin. Viime jakelussa käytiin keskustelua siitä, pitäisikö hirsigrillin pihamaalta siirtyä enempi näkösälle. Ei viikkoakaan, kun Facebookissa julkaistiin Eloosa päätös.

Lähiruokarenkaaseen voi liittyä Facebookissa tai ottamalla yhteyttä suoraan tuottajaan.

MARJUT HAAPANEN