Tilaajalle

Säteilyturvakeskus: Työnantajien pitää tehdä radonmittaus Jurvassa

Jurvalaisilla työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus tehdä radonmittaus ja huolehtia samalla työntekijöidensä terveydestä. Radonmittausvelvoite koskee Jurvassa postinumeroaluetta 66300.

Radonmittaus tulee suorittaa työtiloissa, jotka ovat kokonaan tai osittain maanpinnan alapuolella tai ensimmäisen kerroksen tiloissa. Jos työpaikka sijaitsee rakennuksen kakkoskerroksessa tai sitä korkeammalla, radonmittausta ei vaadita, koska radon on harvoin ongelma ylimmissä kerroksissa.

Radon on sisäilman epäpuhtaus, joka voi lisätä keuhkosyövän riskiä.

– Työpaikoilla mittaukset tekee radonturvallisuudesta vastaava työnantaja, Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Katja Kojo kertoo.

Säteilylain mukaan työpaikkojen radonpitoisuus tulee selvittää niillä alueilla, joissa aiemmin mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 prosenttia on suurempi kuin viitearvo 300 becquereliä kuutiometrissä.

– Lainsäätäjä voisi halutessaan määritellä vaikka kaikki suomalaiset työpaikat sellaisiksi, että niissä pitää tehdä radonmittaukset. Tämä ei kuitenkaan ole järkevää, vaan määritellään riskin perusteella mittausvelvoitealueet. Jos aikaisemmissa mittauksissa joka kymmenes on ylittänyt viitearvon, silloin on mahdollista, että alueella on ylityksiä, minkä vuoksi mittausvelvoite on määrätty.

– Turvallisuus ei toteudu valvomalla, vaan sillä, että toimija käyttäytyy turvallisuushakuisesti. Työnantajalla on siis velvollisuus tarkistaa, onko työpaikka sellainen, jossa mittaukset pitää tehdä.

Jos pitää, työnantaja tekee mittaukset ja toimittaa mittaustulokset valvovalle viranomaiselle eli Säteilyturvakeskukselle.

– Jos löytyy viitearvon ylittäviä radonpitoisuuksia, Säteilyturvakeskus antaa velvoitteen työnantajalle tehdä lisäselvityksiä tai vähentää radonpitoisuutta.

Säteilyturvakeskus valvoo, että asioihin puututaan. Se muun muassa lähettää työpaikkoihin selvityspyyntöjä, joissa työnantajaa kehotetaan selvittämään, onko työpaikka radonmittausvelvollinen ja onko vaaditut radonmittaukset tehty.

– Jos työpaikalle annetaan velvoite pienentää radonpitoisuutta, katsomme, että radonkorjaukset tehdään ja ne myös todennetaan uusintamittauksilla niin, että mittaustulos on viitearvoa pienempi. Silloin voimme todeta, että asia on siinä työpaikassa kunnossa, Kojo toteaa.

Säteilyturvakeskuksen viimeisimmän eli vuoden 2018 tilaston mukaan Jurvassa postinumeroalueella 66300 on mitattu 55 rakennusta, joiden radonpituisuuden keksiarvo on 141 becquereliä kuutiometrissä, mutta mitatuista kohteista 10,9 prosenttia on ylittänyt viitearvon.

– Meillä on kuntia tai alueita, joissa on paljon suurempi ylitysosuus. Jurva on juuri päässyt tähän porukkaan.

Jurvan lisäksi Etelä-Pohjanmaalla mittausvelvoite on Hyllykallion postinumeroalueella 60510 sekä Seinäjoen postinumeroalueella 60320.

– Säteilyturvakeskus tekee kohdennettuja valvontaiskuja valituille alueille. Emme voi mennä jokaisen Suomen mittausvelvollisen työpaikan oven taakse kolkuttelemaan, ovatko radonmittaukset kunnossa. Mutta teemme valvontaa alueellisesti kohdennetusti. Esimerkiksi otamme jonkin kunnan, jonka kaikkiin työpaikkoihin lähetämme selvityspyynnön.

Ilmanvaihdon tehostaminen

Mitä työnantajat sitten tekevät, jos radonpitoisuudet ovat liian korkeat?

Kojo sanoo, että työpaikoilla voidaan käytännössä tehdä radonkorjaus. Jos jossain rakennuksessa mitataan korkeita radonpitoisuuksia, yleensä hätä ei ole suuri, sillä korjaustoimenpiteitä löytyy.

Radonkorjausmenetelmä valitaan kohteen mukaisesti ja melko usein riittää, kun ilmanvaihtoa tehostetaan.

Säteilyturvakeskuksen nettisivustolla on työpaikkojen radonmittauksista sekä radonkorjauksista lisätietoa.

Jarno Ranta