Tilaajalle

Mäntylän tilan rakennukset kätkevät taakseen kovia aikoja – Antero Mäntylä kertoo hämmästyttävän faktan tilan järeistä lukoista

Mäntylän tilan seinät kätkevät taakseen elämää jo 250 vuoden ajalta. Tuona aikana moni sukupolvi on elänyt arkeaan ja viettänyt juhlahetkiä tilan rakennuksissa.

Niissä on eletty myös nälkävuodet ja rikottu lakia. Elämänmeno on muuttunut radikaalisti tähän päivään mennessä.

Historia alkaa vuodesta 1771, jolloin Jaakko Juhonpoika Mäntylä rakensi Mäntylän kantatilan ensimmäisen torpan talon nykyisen Mäntylän tilan pihapiiriin. Hän ei ehtinyt olla pitkään isäntänä talossaan, sillä kuolema seurasi jo seuraavalla vuosikymmenellä.

”Tappelu alkoi naisista”

Tilan viimeisin isäntäpariskunta Antero ja Auli Mäntylä ovat tutkineet paljon historian kirjoja ja tietävät käräjäoikeuden papereista, että heidän pihapiirissään on murhattu ihminen. Tapahtumat juontavat juurensa hääjuhliin, joita vietettiin vuoden 1878 marraskuussa Mäntylän kantatilalla. Nykyään kantatilan paikalla on Närvijoen nuorisoseurantalo.

– Jurvalaisia ja teuvalaisia ihmisiä majoittui yöksi tämän pihan Luttiin, jonka hirret on nyt kierrätetty meidän toiseen rakennukseen. Tappelu alkoi naisista, Antero kertoo.

Horonkylässä renkinä työskennelleen teuvalaisen kimppuun hyökkäsi viisi jurvalaista. Teuvalainen mies sai iskun puukosta molempiin keuhkoihinsa. Mies kuoli vammoihinsa vasta kahden viikon päästä Kristiinan sairaalassa.

Kaikki osalliset saivat tuomion

Alkoi oikeudenkäynti. Viisi tilanteessa mukana ollutta jurvalaista eivät avanneet suutaan, mikä johti lopulta kaikkien viiden tuomitsemiseen. Jokainen sai kahden vuoden vankilatuomion, jonka he istuivat Hämeenlinnan vankilassa samaan aikaan yhden tuon ajan tunnetuimman pohjalaisen rikollisen kanssa.

– Nykypäivänä tuollaisessa epäselvässä tilanteessa ei tuomittaisi ketään, mutta se oli sen ajan systeemi, Auli toteaa.

Viinaa haluttiin keittää kiellosta huolimatta

Suuret nälkävuodet ajoittuvat historiassa vuosille 1866–1868, jolloin viljasadot tuhoutuivat muun muassa aikaisten pakkasten takia. Arvioiden mukaan kahdeksan prosenttia koko Suomen silloisesta väestöstä kuoli noina vuosina.

Nälänhätään koetettiin puuttua viinan kotipolton kieltävällä lailla.

– Todella paljon väkeä jäi kiinni viinan keittämisestä. Täällä tilalla on järeät lukot häjyjä varten, jotka varastelivat viljaa, Antero kertoo.

Tänä päivänä historia näkyy Mäntylän rakennusten sisätilojen sisustuksessa, huonekaluissa, kuvissa ja esineissä. Oman säväyksensä sisustukseen antaa Anteron isoisän isä Juho Mäntylän 16 vuoden Kalifornian matka.

Korona-aikakin näkyy nyt tilalla konkreettisesti

Historia jatkuu Mäntylän tilalla ja nyt myös koronavuoden 2020–2021 näkyvät tilan pihapiirissä. Antero kertoo hänellä olleen jo pitkään suunnitelmissa rakentaa tilalle kesäkäyttöön sopiva huvimaja.

Koronavuosien aiheuttaman turistikadon vuoksi Anterolla oli aikaa nikkaroida huvimaja sekä yhteen susipihan vanhaan rakennukseen kutomahuone.

– Erikoisuutena niissä on oman metsän harmaalepistä, raidoista ja haavoista sahatut ja höylätyt paneelit seinissä ja katossa, kertoo Antero, joka suunnitteli huvimajan yhdessä Aaltoyliopistossa työskentelevän poikansa Teemu Mäntylän kanssa.

Tulevaisuuteen Auli ja Antero katsovat myönteisin ajatuksin. He uskovat, että omasta suvusta löytyy maatilamatkailulle jatkaja.

– Tiedossa ei ole jatkajaa, mutta uskotaan vahvasti, että joku haluaa jatkaa.

Ajatukset suuntautuvat omiin lapsenlapsiin, joita pariskunnalla on kuusi. Heistä kaikki asuvat Helsingissä ja ovat iältään 11–26-vuotiaita.

– Onhan täällä sellaista rauhaa, jota Helsingissä ei ole, Antero nimeää yhdeksi vetovoimatekijäksi.

Leena Nyysti