Tilaajalle

Luotettava, kiltti, välittävä ja läsnäoleva – Näistä adjektiiveista on Jurvan keskustassa haastateltujen mielestä hyvä isä tehty

Kansallista isänpäivää vietetään tämän viikon sunnuntaina. Silloin on hyvä muistaa omaa isää ja isoisiä, eläviä ja edesmenneitä.

Isänpäivä on ollut virallinen liputuspäivä vasta vuodesta 2019 lähtien. Ennen tuotakin isänpäivänä on liputettu vakiintuneesti. Liputuspäivän virallistuminen heijastelee ehkä yhteiskunnallista muutosta; isiä arvostetaan entistä enemmän perheiden täysipainoisina kasvattajina, ja heiltä myös vaaditaan enemmän osallistumista perheen asioihin.

Jurvan keskustassa haastateltujen mielipiteet voisi tiivistää siihen, että hyvä isyys on leivottu monesta asiasta, mutta ennen kaikkea läsnä olemisesta. Hyvään isään voi luottaa, ja hänen luokseen voi aina mennä.

Henkisenä tukena

Reissutöissä Jurvaan poikennut Juha Korpi sanoo isänpäivän olevan oikein hyvä päivä, joskin ehkä vähän aliarvotettu verrattuna äitienpäivään.

– Kyllä isätkin ansaitsevat päivänsä, toteaa yhden tytön isä.

Hänestä hyviä isiä kuvaavia adjektiiveja ovat luotettava, rehellinen ja avoin.

– Hyvä isä on sellainen, jolle lapsi voi tulla puhumaan mistä vain, oli se sitten hyvää tai pahaa. Ylipäätään kodin pitää olla sellainen, että vaikka lapsi törttöilisi kuinka paljon, niin aina voi huoletta tulla kotiin. Kukaan ei rupea haukkumaan siellä. Koti on turvapaikka, jossa olo pitää tuntea turvalliseksi.

Korven mielestä 2000-luvun isät ovat enemmän läsnä ja mukana lastensa arjessa.

– Se ei ole pelkästään sitä, että katsotaan yhdessä matematiikan tehtäviä, vaan on muutenkin. Isä kuskaa harrastuksiin ja on henkisenäkin tukena, Korpi sanoo ja toteaa isyyden muuttuneen paremmaksi verrattuna menneisiin vuosikymmeniin.

– Se on erittäin hyvä muutos. Se tukee lapsen täysipainoista kehitystä. Isän rooli ei ole pelkästään se, että toruu ja tuo rahan pöytään, niin kuin aiemmin.

Pirttikylässä asuva Veeti Haapaniemi toteaa isäpäivän olevan hyvä päivä, jota pyritään viettämään sisarusjoukolla omien vanhempien luona. Haapaniemen sisaruksista vielä kenelläkään ei ole omia lapsia, mutta kaikilla kolmella on sellaiset työt, että varmuutta ei ole, pääsevätkö he sunnuntaina vanhempiensa luo kahville.

– Kyllä vanhemmat tykkää, kun kaikki muksut ovat kotona. Ne on silloin tyytyväisiä.

Nuorella miehellä on mielessään lahjaidea isälleen, joka liittyy isän autoharrastukseen. Vielä lahjaa ei ole löytynyt, mutta Haapaniemi aikoo antaa sen isälleen sitten, kun vain saa harvinaislaatuisen esineen käsiinsä.

Haapaniemen mielestä hyviä isää kuvaavia sanoja ovat reilu, kiltti ja vähän tiukkakin.

Työt jakaantuneet

Piritta Lepistö arvostaa isissä sitä, että he osallistuvat lasten arkeen samoissa määrin kuin äiditkin

– Isien on hyvä tehdä lasten kanssa asioita, että äitikin saa joskus omaa aikaa.

Lepistö näkee isyyden muuttuneen vuosikymmenien aikana. Hänestä aiemmin jako on ollut se, että isät ovat tuoneet leivän pöytään ja äidit ovat hoitaneet lapset ja kotityöt.

– Nykyään näkee isiä lykkimässä lastenvaunuja ja touhuamassa lastensa kanssa. Se on aivan mahtavaa, uusioperheen äiti hehkuttaa.

Lepistön mielestä hänen omassa isässään parasta on se, että hän on välittävä. Hän on myös ahkera ja kova tekemään töitä.

– Vaikka isänpäivä on vain kerran vuodessa, niin isiä voi muistaa muulloinkin. Ei vain tiettynä yhtenä päivänä. Myös parisuhteessa on hyvä puolin ja toisin huomioida arkenakin.

Kahden lapsen isä ja viiden lapsenlapsen paappa Kari Sjöblom nauttii isovanhemmuudesta.

Hyvä isyys on hänestä ennen kaikkea sitä, että on mukana ja läsnä.

– Siihen aikaan kun minä olen ollut isä, vei työ suurimman osan ajasta. Nyt lapsenlasten kanssa ehtii paremmin touhuta, vaikka heilläkin on jo omat harrastuksensa.

Sjöblomin mielestä yhteiskunta muuttaa isyyttä. Hän kuvailee lakien muuttaneen kasvatusta lempeämpään suuntaan.

– Jonkun verran pitäisi aikuisen voida olla auktoriteetti. Vanhemmilla pitää olla mahdollisuus ohjata lapsia. Se on sama asia koulumaailmassa, opettajalla ei ole nykyään valtaa. Kotielämästä se lähtee, onko auktoriteettia.

Isoisänä oleminen tuo Sjöblomille sisältöä elämään.

– Se on hyvä, kun näkee omien lastenlasten edistyvän elämässä ja maailmassa.

Leena Nyysti