Jalasjärven terveysasema myös Jurvan kuntoutusyksikkönä

Jalasjärven terveysasema on toiminut koko Jik ky:n alueen kuntoutusyksikkönä huhtikuusta 2018 alkaen. Kuntoutusyksiköissä suurin osa potilaista on erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon tulevia polvi-, lonkka- ja aivoinfarktipotilaita.

Aikaisemmin kuntoutus- ja akuuttipotilaita hoidettiin sekä Ilmajoella, Kurikassa että Jalasjärvellä.

– Usein akuuttipotilaat veivät kuitenkin suuren osan ajasta, jolloin kuntoutuspotilaat jäivät jalkoihin. Kun akuutti- ja kuntoutusyksiköt toimivat erillään, potilaisiin ehditään keskittymään eri tavalla, kertoo Kurikan ylilääkäri Jouni Parkkonen.

Akuuttiyksikköinä toimivat Ilmajoen ja Kurikan terveyskeskukset. Akuuttiyksiköissä hoidetaan lääkärinvastaanotoilta, ensiavusta sekä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon tulevia potilaita.

Jalasjärven kuntoutusyksikössä on 20 potilaspaikkaa. Suurin osa potilaista tulee osastolle Seinäjoen keskussairaalasta esimerkiksi lonkkaleikkauksen jälkeen. Potilailla voi olla taustallaan myös osteoporoottisia murtumia tai neurologisia ongelmia, kuten aivoinfarkti.

Niin ikään akuuttiyksiköistä siirtyy kuntoutusyksikköön jatkohoitoon potilaita, jotka tarvitsevat vielä kuntoutusta selvitäkseen kotona.

– Tavoitteena on, että osastokuntoutusta pystytään tarjoamaan välittömästi sairaalajakson päätyttyä. Tähän mennessä osastopaikat ovatkin riittäneet hyvin ja kuntoutukseen on päässyt nopeasti, kertoo Kurikan akuuttiyksikön ja Jalasjärven kuntoutusyksikön osastonhoitaja Marja-Leena Kuusniemi.

Kuntoutuksen rooli on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Kuntoutusyksikön tavoitteena onkin toimintakyvyn ylläpitäminen.

– Toimintakyky on oleellinen osa arjessa pärjäämistä ja vaikuttaa paljon myös ihmisen elämän laatuun, painottaa osastonhoitaja, fysioterapeutti Niina Mäkynen.

Potilaiden hoidossaoloaikaan ja kuntoutumiseen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten ikä ja potilaan lähtötilanne. Toisten kanssa kuntoutusta jatketaan esimerkiksi fysioterapian muodossa vielä kotiin paluun jälkeen ja toiset pystyvät puolestaan kuntouttamaan itseään mukaan annettujen harjoitteiden avulla.

Kuntoutusyksikössä potilaita hoidetaan moniammatillisesti. Potilaan tukena kulkevat muun muassa lääkärit, hoitajat ja fysioterapeutit. Vahvistukseksi haetaan myös toimintaterapeuttia. Kerran viikossa yksikössä on kuntoutuspalaveri, jossa moniammatillinen tiimi kartoittaa, suunnittelee ja arvioi jokaisen potilaan kuntoutusta.

Kuntoutuksessa tärkeintä on huomioida asiakkaan toiveet tulevaisuuden suhteen. Jos mahdollista, kuntoutuksella tähdätään siihen, että potilas palautuu samanlaiseen kuntoon kuin esimerkiksi ennen leikkausta.

Jalasjärven kuntoutusyksikössä jokaista potilasta halutaan motivoida kuntoutukseen viihtyvien tilojen sekä yhteisen tekemisen avulla. Käytössä ovat myös magneettikellot, joilla mitataan potilaalle suunniteltua kuntouttavaa toimintaa.

– Potilas näkee itse oman kellonsa, jota liikutellaan sen mukaan, miten hän on poissa sängystä esimerkiksi syömässä päiväsalissa, vessakäynnillä tai kävelylenkillä. Kun potilas näkee kellon, se motivoi häntä täyttämään päivän liiketavoitteen, Kuusniemi avaa.

Kuntoutuksen näkökulmasta tärkeää on kaikki se aika, jonka potilas viettää muualla kuin sängyssä. Tavoitteena on noin 6 tuntia vuorokaudessa riippuen potilaan voinnista.