Minna Haavisto otti suvun maatilan hoitoonsa 23-vuotiaana – "Alan kannattavuusongelmat on pakko ratkaista, pitäähän meillä olla ruokaa pöydässä"

Luomupuhdaskauraa tuottavalla Haaviston tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos neljä vuotta sitten. Tuolloin 23-vuotias, juuri agrologiksi valmistunut Minna Haavisto otti tilan hoitaakseen isältään Reijo Haavistolta .

Sukupolvenvaihdosta vauhditti se, että luopumiseläkejärjestelmä päättyi vuoden 2018 lopulla, eikä korvaavaa järjestelmää ollut tulossa entisen tilalle.

Minna Haavisto lähti lukion jälkeen Ilmajoelle opiskelemaan agrologiksi. Opintojen aikana vahvistui ajatus siitä, että maatalous on hänen alansa. Hänelle ei kuitenkaan ollut heti selvää, että hän jatkaa kotitilan pitoa.

– Tuntuu, että maataloudesta alana luodaan jatkuvasti isoja uhkakuvia ja kyllähän niitä on, mutta samaan aikaan tämä on yksi tärkeimmistä aloista, ellei tärkein. Alan kannattavuusongelmat on pakko ratkaista, koska pitäähän meillä kaikilla olla ruokaa pöydässä.

Opintojen aikana Minna Haavisto tajusi olevansa maaseutuihminen. Niin ikään hänelle kirkastui se, että hänellä on hyvät lähtökohdat tilanpitoon.

– Tykkään asua maaseudulla, olla ulkona, tehdä konkreettista työtä ja seurata kasvien kehitystä. Viljelijänä näen kätteni jäljen. Lisäksi voin vaikuttaa asioihin, hyödyntää tietojani ja kehittää tilaa.

. Isoja investointeja 1980-luvulla Reijo Haavisto ryhtyi isännöimään tilaa 27-vuotiaana vuonna 1985 isänsä Ahti Haaviston jäädessä luopumiseläkkeelle.

– Sukupolvenvaihdoksessa on tärkeää, että luopuja ymmärtää pohjustaa toimintaa, jolloin jatkajalla on mahdollisuuksia menestyä ja investoida maatalouteen. Minulla oli aikanaan hyvät lähtökohdat, joten minun oli helppo toteuttaa samaa periaatetta.

Reijo Haavisto toteaa, että 1980-luku oli maatalouden parasta aikaa.

– Tulorahoituksella pystyttiin investoimaan ja pohjustamaan tilan siirtoa eteenpäin. Tuolloin kasvatin peltopinta-alaa ja koneellistin tilaa.

. Maidontuotanto loppui tilalla vuonna 2008. Kun lehmät lähtivät navetasta, tilalle tuli lihamulleja. Ennen viimeisintä sukupolvenvaihdosta myös lihantuotanto loppui.

– Navetta oli tyhjä, kun Minna otti tilan haltuunsa, Reijo Haavisto sanoo.

Jurvan maataloustuottajien puheenjohtajana 30 vuotta toiminut Reijo Haavisto on perillä maatalouden kehityksestä. Hän on ollut mukana Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton valtakunnallisessa päätöksenteossa, joten hänelle on vuosien aikana kertynyt runsaasti ajankohtaista tietoa.

Myös Minna Haavisto on MTK:n järjestötoimija. Hän on parhaillaan toista vuotta Etelä-Pohjanmaan maaseutunuorten valiokunnassa.

. Ammattiosaamista opinnoista Minna Haavistolta luonnistuvat niin peltotyöt kuin traktorin öljyn vaihdotkin.

– Osaaminen tulee pikkuhiljaa vuosien myötä, kun tulee toistoja ja oppii tekemään itsenäisesti asioita. Paljon on kuitenkin opittavaa, hän toteaa.

– On hyvä, että olemme tässä vielä yhdessä. Kaikkea ei voi opettaa ennakolta, Reijo Haavisto sanoo.

Minna Haaviston mukaan paitsi oman perheen tuki myös tilan ulkopuoliset verkostot ja yhteistyökumppanit tukevat tilanpitoa.

– On hyvä, jos luomukasvinviljelijänä saan karjankasvattajilta lietettä, koska luomutuotannossa ei käytetä teollisia väkilannoitteita.

Minna Haavisto jatkaa maatalousalan opintoja Helsingin yliopistossa.

– Kouluttautuminen tuo lisää ammattiosaamista tilanpitoon ja antaa mahdollisuuksia työskennellä tilan ulkopuolella. Kasvinviljelytilalla sesonki on kesä, joten talvisaikaan tarvitaan muuta työtä, hän sanoo ja jatkaa, että tarkoituksena on vastaisuudessa pitää tilaa yhdessä poikaystävän kanssa.

. Huoltovarmuus kuntoon Haavistot tietävät, että jokaisella aikakaudella maataloudessa on huolenaiheensa Euroopan unioniin liittymisestä, tukien leikkauksista, tuottajahintojen laskusta ja kulujen noususta ilmastokriisiin.

– Yleinen ongelma on, että jatkajia ei ole. Viljelijöiden keski-ikä on korkea, eikä uusia tulijoita hingu alalle, Reijo Haavisto sanoo.

– Viimeaikaisen kustannusten rajun nousun takia olen huolissani varsinkin kotieläintilallisista, Minna Haavisto puolestaan toteaa.

Häntä harmittaa, että mediassa puhutaan negatiivisesti maataloudesta.

– Kaikki tarvitsevat ruokaa pöytään. Miksi maataloutta ei arvosteta?

Hän kuitenkin jatkaa, että sävy mediassa on Ukrainan sodan myötä muuttunut. Oman ruoantuotannon arvostus on nousussa.

– Huoltovarmuuden on oltava kunnossa. Emme voi luottaa siihen, että tänne tuodaan kaikki ruoka ulkomailta.

Vaikka haasteita riittää, nuorella viljelijällä on uskoa tulevaan ja halua kehittää tilaa.

– Haluan yksinkertaistaa systeemejä, tehostaa työvaiheita ja panostaa maan kasvukuntoon, Minna Haavisto sanoo ja jatkaa, että tilalla on jo tehty uudistuksia viljan käsittelyn nopeuttamiseksi.

Kirjaudu sisään

Minna Haavisto otti suvun maatilan hoitoonsa 23-vuotiaana – "Alan kannattavuusongelmat on pakko ratkaista, pitäähän meillä olla ruokaa pöydässä"

Haluatko lukea artikkelin?

Katuosoite

Puhelin