Museon väki kaivoi kesäksi merkkookset esiin – Tunnistatko perinteiset perennat?

Jurvan museon kesänäyttely nostaa kokoelmista päivänvaloon pistokirjontatyöt eli jurvalaisittain merkkookset.

– Vanhimmat työt ovat 1920-luvun alusta eli niillä alkaa olla ikää sata vuotta, kesäkauden avajaisissa tekstiiliaarteita esitellyt Marketta Mikkilä sanoi.

. Museon yläkerrassa on esillä sata vuotta vanha rekipeitto. Lisäksi näytteillä on muun muassa pöytäliinoja, tyynyliinoja, tyynynpäällisiä, oviverhoja, pannumyssyjä, nenäliinoja ja huoneentauluja.

Mikkilä totesi, että kirjontaan tarvittavat työkalut ovat vaatimattomat.

– Ei tarvita kuin neula, sakset, ehkä ompelukehys sekä lankaa ja kangasta.

Hän jatkoi, että tekijältä vaaditaan aikaa ja kärsivällisyyttä.

– Mitkään näistä töistä eivät ole syntyneet suit sait huitaisemalla, vaan ne ovat vaatineet paljon työtä.

. Taidot karttuvat vuosien varrella Kirjontatöiden lähtökohtana ovat Mikkilän mukaan erilaiset pistot.

– Pistot opittiin kansakoulussa käsityötunneilla. Sieltä oli lähtöisin taito, jota kartutettiin vuosien varrella.

Merkkausoppaista Mikkilä nosti esiin vuonna 1916 ilmestyneen Tyttöjen käsityökirjan . Kirja on hänen mukaansa edistyksellinen, koska siinä tuodaan esiin ergonomiaa ja oikeita työasentoja.

– Käsitöitä tehdessä on istuttava selkä suorana, pää vain hiukan taivutettuna ja jalat vieretysten lattialla.

Entisaikaan oli säädeltyä, millaisia kirjontatöitä tehtiin.

– Nykyään voi kirjoa mielikuvituksellisesti mitä vain ja kuinka vain, Mikkilä totesi.

Vaikka pistokirjonta ei enää kuulu joka naisen harrastuksiin, vanhoille tekstiileille osataan antaa arvoa.

– Pyyheliinatelineen suojaksi tehdyt pyyheliinapeitot ovat suosittuja kirpputoreilla. Ne elävät renessanssia etenkin kesämökeillä.

. Ketjupisto taipuu viivaksi ja pinnaksi Pistoja on lukemattomia. On tikki-, varsi-, pykä-, solmu-, laaka-, ketju-, aita-, kalanruoto-, linnunsilmä- ja harakanvarvaspistoja.

Airi Lakso näytti museovieraille, miten erilaisia pistoja tehdään. Hänen mukaansa ketjupisto taipuu moneksi.

– Sillä voi tehdä viivaa tai isoa pintaa. Valmista tulee nopeasti.

Pistoista helpoin on Lakson mukaan ristipisto. Helppoihin pistoihin lukeutuu myös harsinpisto.

– Ristipistolla saa tehtyä kokonaisen kuvan, tekstiilialaa opiskellut Tiina Ojala tietää.

Lakson mukaan valmiita kirjontamalleja on nykyäänkin saatavissa, mutta myös oma ideointi ja luominen on luvallista.

– Netistä löytyy paljon kantaaottavia kirjontatöitä, Ojala sanoi.

Lakson mukaan kirjonnassa on meditatiivinen ulottuvuus.

– Kun rupesin tekemään merkkooksia, huomasin, että mieli rauhoittuu.

. Näyttelyjärjestelyissä ovat Mikkilän, Lakson ja Ojalan lisäksi olleet mukana myös Arja Tsupukka ja Eija Riikonen .

. Perinteiset perennat tutuiksi kävijöille Museon kesään kuuluu muutakin kuin pistokirjonnalla koristeltujen tekstiilien ihailua. Pihapiirissä museovieraat voivat tunnistaa perinteisiä perennoja.

Jurva-seuran puheenjohtaja Kirsti Juntura kertoo, että museon kukkapenkistä löytyy muun muassa särkynytsydän, akileija, pioni ja puna-ailakki.

Tehtävänä on yhdistää vastauslomakkeella perennat ja niiden kasvupaikat kukkapenkissä.

– Kaikki perennat ovat kasvaneet Haapalan alueella ja niitä on koottu penkkiin museon ympäristöstä. Tämäkin on yhdenlaista museotoimintaa, Juntura sanoo.

Sat, 8/13

Kirjaudu sisään

Sat, 8/13

Museon väki kaivoi kesäksi merkkookset esiin – Tunnistatko perinteiset perennat?

Haluatko lukea artikkelin?

Katuosoite

Puhelin