Kuinka monta koulua riittää tulevaisuudessa? Kurikan päättäjät ovat valmiita säästöihin, kohteista eri näkemyksiä

Kurikalle tehdyn talousselvityksen mukaan kaupunki uhkaa tehdä tulevina vuosina alijäämää.

Konsulttiyhtiön tekemän selvityksen kaupungin päättäjille esitellyt Eero Laesterä katsoo, että Kurikan tulot eivät riitä kattamaan menoja.

Toisaalta vielä huhtikuun tilinpäätösinfossa kaupungin johto kertoi medialle, että kaupungin tulonäkymät lähivuosille ovat monia muita kuntia paremmat osinkotulojen ja tuulivoiman ansiosta.

Tarvitseeko Kurikka siis leikkauksia vai ei?

Kysyimme näkemystä kaupungin taloustilanteesta jokaiselta kaupunginhallituksen jäseneltä. Vastaukset saatiin kymmeneltä, yksi ei ehtinyt vastata.

Lähes jokainen hallituksen jäsen piti tulevien vuosien talousnäkymää huolestuttavana. Monien mielestä Kurikka on elänyt yli varojensa, ja tiukka talouskuri on jatkossa välttämätöntä.

Noin puolet nosti esiin sen, että säästöjä on pakko hakea myös koulujen määrää vähentämällä.

. Lapsia vähän, joten kouluja voi vähentää? Konsulttien tekemässä sopeutuspaketissa esityksiä alakoulujen sulkemisesta perusteltiin vähenevällä lapsimäärällä.

Voitto Parkkonen (sd.) katsoo tämän tilanteen olevan todellinen. Koko Kurikkaan syntyi viime vuonna 127 lasta.

Parkkonen katsoo, että jos koko Kurikassa olisi tulevaisuudessa esimerkiksi vain kuusi alakoulua, kyseisen ikäluokan oppilaita olisi koulua kohden noin 20.

Tällä hetkellä Kurikassa on kuitenkin 12 alakoulua: 6 Kurikassa, 5 Jalasjärvellä ja 1 Jurvassa.

– Meidän on viimeistään nyt tehtävä ne välttämättömät rakenteelliset muutokset, jotka olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, Parkkonen sanoo.

Hänen mielestään Kurikan tarve supistaa palveluverkkoa on selvä.

– Kaikki, jotka ovat olleet kauan luottamushenkilöinä ymmärtävät tämän, mutta nyt meidän täytyy ruveta toteuttamaan.

. Uusi koulu vajaakäytölle Kaupunginhallituksen jäsenistä koulujen sulkemisen tarpeesta puhui varsin selväsanaisesti noin puolet.

Esimerkiksi jalasjärveläiset Mervi Kujanpää-Mannila (kesk.) ja Jarmo Alajoki (kesk.) kritisoivat sitä, että Kurikkaan ollaan rakentamassa parhaillaan kymmenellä miljoonalla eurolla yli sadalle oppilaalle mitoitettua Tuiskulan koulua, jossa kuitenkin on aloittamassa tammikuussa vain noin 60 oppilasta.

– Meillehän nauravat naapuripitäjätkin, kun tehdään noin kallis koulu ja se käy puolella teholla, Alajoki sanoo.

– Se pitää olla tammikuussa täynnä se koulu. Siinä tulee kysymykseen Koiviston koulu.

Alajoki viittaa siihen, että reilun 40 oppilaan Koiviston koulun voisi yhdistää Tuiskulaan.

Jurvalaiset Kaija Nyysti (kesk.) ja Anna-Liisa Myllymäki (kok.) sanovat suoraan, että säästöjä voidaan saada kouluverkosta.

– Meillä on liian laaja kouluverkko. On lähekkäin olevia kouluja, jotka voisivat olla yhtenä, Nyysti sanoo.

. Kouluista aitoa säästöä? Osa kaupunginhallituksen jäsenistä pohtii sitä, millaisia säästöjä kouluja lakkauttamalla todellisuudessa saa.

Esimerkiksi molemmat hallituksen perussuomalaiset jäsenet suhtautuvat koulujen lakkauttamisiin kriittisesti.

– Kun pannaan koulu kiinni, sieltä pannaan pellolle osa-aikainen keittäjä-siivooja, muttei opettajia, niin säästö jää todella olemattomaksi, Jari Haapamäki (ps.) epäilee.

Myös Heidi Pihlaja (ps.) sanoo, ettei elinvoimaisia kouluja pidä lakkauttaa ja nostaa esimerkiksi oman kotikylänsä Hirvijärven koulun Jalasjärveltä, jossa on noin 60 oppilasta. Konsultit esittävät sitä silti lakkautettavaksi vuosikymmenen lopulla.

Myöskään Arja Kananoja (kesk.) ja Olavi Kandolin (kesk.) eivät ole päätä pahkaa supistamassa kouluverkkoa.

– Jos lapsia ei ole 30:ä, niin pitäisin sitä rajana koulun pitämisen mielekkyydelle, Kandolin sanoo

. Yksi nostaa esille lukioiden keskittämisen Kouluverkon karsimisesta puhuttaessa Jurvan nimeää oma-aloitteisesti yksi hallituksen jäsen, Voitto Parkkonen.

Parkkonen karsisi kaupungin lukioverkkoa. Konsulttien sopeutuspaketti ei sisältänyt muutoksia lukioverkkoon, koska Kurikasta oli vaikutettu asiaan poliittisella ohjauksella.

Parkkonen toteaa, että Kurikassa pitäisi olla tulevaisuudessa vain yksi lukio, joka olisi Kurikan kampuksella. Hänen mielestään kampusta pitää kaupungin merkkirakennuksena kehittää.

Parkkonen ei kuitenkaan arvioi, millä aikataululla muutos pitäisi tehdä.

Jurvaan vaikuttavia muutoksia nostavat esille myös Jari Haapamäki ja Olavi Kandolin.

Heidän mukaansa Kurikan kolmen lukion on siirryttävä yhden hallinnon malliin, jossa kaikilla kolmella lukiolla olisi vain yksi yhteinen rehtori.

. Mistä säästäisit miljoonan? Kurikan taloudenpitoon tulee ensi vuonna suuri muutos, kun vastuu sote-palveluista siirtyy hyvinvointialueille.

Samalla valtio ottaa kunnilta hoitaakseen soteen liittyvät kulut.

Talousnäkymä on siis osittain epäselvä, mutta ainakin konsulttiyhtiö FCG:n painelaskelmassa arvioidaan, että Kurikalla on tarve hillitä vuosittaisia menojaan lähitulevaisuudessa jopa miljoonilla euroilla.

Myös esimerkiksi kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa on todennut keväällä, että rakenteellisia muutoksia tarvitaan.

Kysyimme kaupunginhallituksen jäseniltä soittokierroksen aikana, mistä he säästäisivät yhden miljoonan käyttötalousmenoja.

Voitto Parkkonen, Anna-Liisa Myllymäki, Kaija Nyysti ja Jarmo Alajoki nostavat esiin kouluverkon supistamisen kiertelemättä.

Osa hallituksen jäsenistä muotoilee sanojaa varovaisemmin. Esimerkiksi Mikko Säntti muotoilee, että ”rakenteellisia muutoksia” täytyy tehdä ja Mervi Kujanpää-Mannila näkee tarpeelliseksi ”jotain kouluratkaisuja”.

Jari Haapamäki taas kiertää koko kysymyksen ja toteaa, että ”minun pitää täällä Kurikassa uskaltaa liikkuakin”.

Säästömahdollisuuksia vuosittaisista menoista nähdään kuitenkin myös muualla. Esimerkiksi Olavi Kandolinin mukaan säästöä saadaan, kun kaupungin hallinnon hajasijoittelu saadaan loppumaan ja tarpeettomia kiinteistöjä myytyä.

Uuden kaupungintalon rakentamisesta ollaankin kahta mieltä: osa rakentaisi sen hyötyjen vuoksi, osa lykkäisi rahapulan vuoksi.

Kaija Nyystin mukaan Kurikka säästäisi merkittävästi, jos sillä olisi käytössä vain yksi uimahalli. Heidi Pihlajan mukaan säästöjä pitää hakea pienistä puroista laaja-alaisesti.

Esimerkiksi Arja Kananoja rytmittäisi uusia investointeja harkitusti.

Hallituksen jäseniltä ei kysytty suoraan, säästäisivätkö he tästä vai tuosta, vaan he saivat kysymykseen vastatessaan itse nostaa esiin säästökohteita.

. Tuhahdus Laesterän puheille kriisikunnasta Vaikka suuri osa hallituksen jäsenistä kuvaa Kurikan talousnäkymiä huolestuttaviksi, pelkkää kurjistamista tulevaisuudessa ei kuitenkaan haluta nähdä.

Mikko Säntti katsoo, että suurista osinkotuloista nauttivan kunnan täytyy kyetä satsaamaan hyviin asioihin, kuten yli 65-vuotiaiden liikuntapalveluseteliin ja maksuttomaan varhaiskasvatukseen.

– Se ruokkii elämistä, Säntti perustelee.

Jari Haapamäki taas katsoo, että tilanne ylipäätään ei ole niin synkkä kuin esimerkiksi konsultti Eero Laesterä kaupunginvaltuustolle toukokuussa maalasi.

– Sellaiset kriisikuntahöyhötykset saa heittää omaan arvoonsa. Kyllä pitää paljon vettä Kyrönjoessa virrata, ennen kuin Kurikka on kriisikunta.

Myös Olavi Kandolin sanoo, että Kurikan näkymät tuleville vuosille ovat erittäin vahvat, jos tiettyjä säästöjä saadaan tehtyä.

Harri Salonen (kok.) ei ehtinyt vastata kysymyksiin haastattelupäivänä.

Sat, 6/25

Kirjaudu sisään

Sat, 6/25

Kuinka monta koulua riittää tulevaisuudessa? Kurikan päättäjät ovat valmiita säästöihin, kohteista eri näkemyksiä

Haluatko lukea artikkelin?

Katuosoite

Puhelin