Jurvan Urheilijat panostavat 88 000 euroa ampumahiihtostadionin rakennusten kunnostamiseen talkoilla

ELY-keskus myönsi Jurvan Urheilijoille tukirahan ampumahiihtostadionin puitteiden parantamiseen rakennusten osalta. Kaupunki osallistuu hankkeeseen 15 prosentin osuudella ja työt tehdään pääasiassa talkoovoimin. Kävimme vilkaisemassa, miten projekti jaksaa.

. 88 000 euron talkoo-osuus Paikan päällä ahkeroi kolmikko, joka on vastannut pääasiassa koko projektin rakennustöistä. Ampumahiihtojaoston puheenjohtaja Esko Pietilä , Erkki Tsupukka ja Suomen menestynein ampumahiihtäjä Heikki Ikola . Kaikki ovat entisiä ampumahiihtäjiä, Ikola luonnollisesti tunnetuin.

Kyseessä on Manner-Suomen maaseudun kehittämishanke ja rahaa saa kuitteja vastaan sitä mukaa, kun rakennustyöt ovat edistyneet. Koko hankkeen rahoitusosuus on 350 000 euroa, josta kaupungin osuus on 50 000 euroa. Jurvan Urheilijoiden osuus on 100 000 euroa, josta 88 000 euroa kuitataan kökkähommilla.

Uudisrakennuksen työt aloitettiin viime vuoden kesäkuussa ja viimeistelyt saatiin päätökseen tämän vuoden tammikuussa.

Rakennuksessa on miehille ja naisille omat puku- ja suihkutilat, minkä lisäksi siitä löytyy yleisö-wc ja varastotila. Lattialämmitys ja hyvät eristeet varmistavat kohtuulliset lämmityskulut.

. Toimistorakennuksen modernisointi Viimeiset pari viikkoa talkooporukka on tehnyt töitä vanhan toimistorakennuksen modernisoinnin parissa. Rakennukseen vedettiin viemäröinti ja vesi, mikä mahdollistaa pienen keittiön toimivuuden.

Rakennuksen käyttömahdollisuutta kasvatettiin poistamalla yksi väliseinä, millä saatiin aikaan yksi isompi huone. Se toiminee jatkossa muun muassa kokoustiloina. Kuuluttajille on oma huoneensa, kuten myös kilpailutoimistolle. Rakennuksen eteläpäädyn kaksi ikkunoita poistettiin ja seinä rakennettiin umpeen.

Mökin ulkopinta saa eristeeksi 50 millimetrin villan ja se levytetään samoilla levyillä kuin uudisrakennus. Sisäpuoli maalataan niin ikään harmaaksi.

Kolmikko on ahkeroinut projektin parissa täysinäisiä työpäiviä. Ruokahuollosta vastaa Helmi Antila , joka tuo nälkäisille puurtajille särvintä päivittäin.

. Nykyinen harrastajatilanne Jurva tunnetaan maailman eliittitason ampumahiihtäjistään, jotka menneinä vuosikymmeninä hallitsivat kisoja ulkomaita myöten. Vuoden 1980 Lake Placidin talviolympialaisissa peräti kuusi edustajaa oli Jurvasta, harrastajia ampumahiihdolla oli kunnassa silloin kolmisenkymmentä.

Taso oli niin kova, että jos halusi voittaa piirinmestaruuden, oli oltava käytännössä Suomen paras. Menestys innoitti niihin aikoihin myös nuoria lajin pariin, mutta nykyään tilanne on toinen. Vain muutama nuori harrastaa lajia.

. – Nykyään joukkuelajit, kuten jääkiekko, lentopallo ja pesäpallo tuntuvat kiinnostavan nuoria yksilölajeja enemmän. Lajin pariin pääseminen on kuitenkin tehty helpoksi, sillä seuralla on esimerkiksi aseita, joten omaa ei tarvitse omistaa heti. Toisaalta ampumahiihto lajina vaatii myös nuorten vanhemmilta paljon, kolmikko kertoo.

– Myös innokkaita vetäjiä tarvittaisiin, jotka olisivat aina paikalla. Heitäkään ei tahdo löytyä. Maailma on muuttunut kiireellisemmäksi. Jurvassa on kuitenkin hyvät mahdollisuudet hiihtoon ja lenkkeilyyn, sillä lääniä riittää.

Muutamia vuosia sitten nuoria oli vielä mukana kiitettävästi ja harjoituksia pyöritettiin pari kertaa viikossa. Korona-ajan rajoituksilla on oma osuutensa määrän vähenemiseen. Aktiivisia ampumahiihdon harrastajia on tällä hetkellä Jurvassa kymmenkunta.

. Tiesitkö? Suomen ensimmäiset mekaaniset ampumahiihtotaulut sijaitsevat Jurvassa. Ne asennettiin paikoilleen jo vuonna 1979 ja toimivat edelleen moitteetta.

Kirjaudu sisään

Jurvan Urheilijat panostavat 88 000 euroa ampumahiihtostadionin rakennusten kunnostamiseen talkoilla

Haluatko lukea artikkelin?