Mikä on hyvinvointialueen pienten terveysasemien tulevaisuus? Kolme vaikuttajaa vastaa

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on alettu tehdä alueen strategiaa ennen pääsiäistä. Itse strategia on valmis syksyllä, ja se nuotittaa myös Jurvan terveysaseman tulevaisuutta pitkälle.

Kolme hyvinvointialueen toimielimissä vaikuttavaa päättäjää Sami Keskinen (kok.), Margit Parkkamäki (sd.) ja Juhani Mäki (kesk.) ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että hyvin todennäköisesti toiminta ei tule Jurvankaan terveysaseman kannalta muuttumaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että hyvinvointialue on vuokrannut tiloja kunnilta 3 + 1 vuoden sopimuksella.

– Senkin jälkeen uskon, että vastaanotto säilyy jollakin lailla, mutta vielä ei tiedä millä tavalla. Toivottavasti siinä on lääkärikin mukana, mutta uskoisin, että ainakin terveydenhoitaja on, jurvalainen turvallisuuslautakunnan jäsenenä vaikuttava Mäki kertoo.

Neliömäärä sotekiinteistöissä valtava Hyvinvointialueen malli on yksi keskussairaala (Seinäjoella) ja seitsemän isompaa terveyskeskusta, joista yksi on Kurikassa.

Jalasjärvellä asuvan aluehallituksen 1. varapuheenjohtajana ja aluevaltuuston jäsenenä toimivan Sami Keskisen mielestä pienetkin sote- ja terveysasemat pitää säilyttää. Hän on laskenut, että niitä olisi alueella 18.

– Kyllähän nekin pitää säilyä, koska niiden lopettaminen olisi valtava palvelun heikentäminen, että ei missään nimessä. Neliömäärä sotekiinteistöissä on niin valtava, että niiden osalta tehostamista tulee varmasti jossain vaiheessa, Keskinen arvioi.

Mäki ja Keskinen tuovat esiin yhden tulevaisuudessa varoja säästävän asian. Se on etälääkärin vastaanotto, jota kehitetään jatkuvasti. He näkevät, että etävastaanotot toimivat joissain tilanteissa, mutta toisissa ihmisen on päästävä fyysisesti lääkärin luo.

Raskain painopiste muualla kuin lääkäripalveluissa Yksilöjaoston puheenjohtajana, aluehallituksen varajäsenenä ja aluevaltuuston jäsenenä toimivan Margit Parkkamäen mielestä lääkäripalvelujen säilyttäminen pienillä terveysasemilla on kaikkein tehokkainta ja järkevintä. Realistisesti ajatellen hän arvelee, että koko hyvinvointialueelta tulee häviämään osa palveluista.

– Missä mittakaavassa, niin sitä en osaa sanoa. Suurin ongelma, joka näkyy varmaan jo tänä päivänäkin meidän Jikin terveysasemilla on henkilöstöpula. Se on varmasti hyvinvointialueen strategiasta ja päätöksistä kiinni, että missä lääkärin vastaanottoa pidetään normaalina vastaanottoaikana, sairaanhoitajana työskentelevä Parkkamäki selvittää.

Hän ei ole nähnyt vielä minkäänlaista hahmotelmaa asiasta.

Parkkamäki huomauttaa, että lääkäreiden palkkiot ovat koko hyvinvointialueen budjetissa vain pieni osa. Suurin menoerä tulee henkilöstömenoista jatkuvaa hoitoa vaativien ikäihmisten ja vammaisten asumispalveluista.

– Siellä on se raskain painopiste. Mitään suurta säästöä ei saada, vaikka pienemmiltä terveysasemilta lääkärin vastaanotto lähtisikin. Jikinkin rahoista suurin osa menee asumispalveluihin ja vanhustyöhön. Se on varmaan se suurin asia, jota pitää yrittää järjestellä ja suunnitella paremmin, Parkkamäki kertoo.

Jurvan vuorohoitoyksikön hän näkee palvelevan ihmisiä hyvin tehokkaasti.

– Sitä olisi sula mahdottomuus ajaa alas.

. Lisälaskuja ei voida enää lähetellä Parkkamäki huomauttaa, että terveyspalveluiden rahoitus tulee muuttumaan suuresti, kun se tulee hyvinvointialueille valtiolta.

– Ensi vuonna ei voi lähettää mihinkään lisätalousarviota. Se raha, jonka hyvinvointialue saa, on se kokonaisrahasumma ja sitä tarkastellaan ensimmäisen kerran kahden vuoden päästä. Jikiltä on tullut meille (Kurikalle) kuuden miljoonan lisälaskuja, mutta jatkossa se on mahdotonta, Parkkamäki toteaa.

Hänen mielestään yksi kuntoon laitettava asia on ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden palvelut ja hoitopolut.

– Kun niihin palvelujärjestelmiin saataisiin joku tolkku, niin silloin se mahdoton päivystysten käyttäminen ja ihmisten hyppööttäminen vähenisi. Se vaatii kyllä töitä ja hyvää johtoa sinne yläpäähän, Parkkamäki sanoo ja kertoo näkevänsä omassa työssään sairaanhoitajana sitä, että ihmisiä pallotellaan edestakaisin.

Parkkamäen mielestä Jurvaan tarvittaisiin myös palvelutalotyyppinen ikäihmisten asumisratkaisu.

Yhdessä rintamassa puolustamassa Kaikki kolme päättäjää kertovat aikovansa tehdä töitä pienten terveysasemien säilyttämisen eteen. Keskinen ei näe ongelmaa puolustaa sekä Jalasjärven että Jurvan terveysasemaa.

– Totta kai pystyn puolustamaan molempia ja tulen sen tekemään. Ilman muuta. Rahasta tosin on tiukkaa, ilmeisesti 40–60 miljoonaa euroa puuttuu, mutta ei se voi lähteä ensimmäiseksi pienistä terveysasemista. Palvelustrategian kautta nämä palvelut muodostetaan, Keskinen kertoo.

– Sen mitä pystyn Jurvan terveysaseman tulevaisuuden eteen tekemään, sen teen, Mäki sanoo.

Thu, 5/19

Kirjaudu sisään

Thu, 5/19

Mikä on hyvinvointialueen pienten terveysasemien tulevaisuus? Kolme vaikuttajaa vastaa

Haluatko lukea artikkelin?

Katuosoite

Puhelin