Jurvan ensimmäinen kansanedustaja Heikki Peura oli rauhallinen raittiusmies – Jurvan kehittämisessä miehellä oli merkittävä rooli

Suomen eduskunnassa on ollut sen koko historian aikana kaksi jurvalaista kansanedustajaa.

Heistä ensimmäisen, Heikki Mikinpoika Peuran , (29.6.1882–5.5.1949) edustuskaudesta eduskunnassa tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan sata vuotta.

Maanviljelijänä ja pankinjohtajana työskennellyt Peura oli Maalaisliiton kansanedustaja vuosina 1920–1922 edustaen Vaasan läänin eteläistä vaalipiiriä.

Samaan aikaan vaalipiiristä oli valittuna Peuran lisäksi 12 kansanedustajaa neljästä eri puolueesta (RKP, Kok., ML ja SSTP/SKDL = Suomen Sosialistinen Työväenpuolue/Suomen Kansan Demokraattinen Liitto).

Peuran kausi oli vain kaksivuotinen, koska hänellä oli vaalipiirissään varamiehen asema. Peura nousi eduskuntaan kesken kauden kuolleen jalasjärveläisen Mikko Luopajärven tilalle.

Jurvan kunnalliselämään Peuralla oli hyvin suuri merkitys, sillä hän johti Jurvan kunnanvaltuustoa puheenjohtajana peräti 26 vuoden ajan. Puheenjohtajaksi Peura valittiin vuonna 1923, ja Etelä-pohjalaisia elämänkertoja -kirjan mukaan hän vaikutti tässä toimessa aina kuolemaansa saakka.

. "Mukavan oloinen, pitkä mies" Heikki Peuralla ei ollut omia lapsia. Jurvassa asuu tänä päivänä kuitenkin Peuran sukulaisia ainakin neljännessä polvessa. Yksi kolmannen polven sukulainen on Tapani Pietilä , joka on itsekin tavannut Peuran.

– Muistan kyllä hänet. Hän oli mukavan oloinen ja pitkä mies, muistelee Pietilä, jonka äidin eno Peura oli.

Pietilä oli noin kymmenvuotias Peuran kuollessa, joten paljon muistikuvia kaukaisesta sukulaisesta ei ole jäänyt. Hän ei muista, että Peura olisi koskaan kertonut eduskunnassa viettämästään ajasta.

Peurasta jääneet lehtileikkeet piirtävät kuvaa kunnollisesta raittiusmiehestä, joka osallistui todella aktiivisesti paikkakunnan asioihin monella eri taholla.

Toive nostaa nuorison siveellistä tilaa Heikki Peura syntyi kesäkuussa 1882 Mikki Jaakonpoika Peuran ja Serafiina Tuomaantytär Hiipakan perheeseen.

Isä oli talollinen maanviljelijä ja poika sai osallistua vanhan lehtileikkeen mukaan isänsä ammattiin lapsuudesta asti. Samaisen lehtileikkeen mukaan Peura oli "nuorisoseuraihminen hamasta lapsuudestaan". Lehtileikkeessä, jonka alkuperästä ei ole tietoa, kerrotaan Peurasta näin:

"Jo kansakoulupoikana alkoi hän lueskelemaan 'Pyrkijää', varsinkin seurasi hän mainitusta lehdestä 'Nuorisoseurarientoja Vareslahdelta'. Pyrkijän kirjoitusten valossa tarkkasi hän ympäristön nuorison elämää, jossa huomasi paljon korjattavaa. 18-vuotiaana 1900 valittiin Peura Jurvan nuorisoseuran esimieheksi. Nuorisoseuran esimiehenä hän toimi yhteen mittaan kuusi vuotta".

Jurvan nuorisoseuran talo rakennettiin vuonna 1905.

Lehtileikkeessä kerrotaan, että Peura pohti kaikkien muiden touhujensa ohella nuorison kasvatusasioita. "Viimeaikoina on häntä ajatuttanut kysymys, miten nuorison siveellistä tilaa voitaisiin nostaa."

Peuran kerrotaan suhtautuneen aina nuorisoseura-asiaan vakavassa kasvatusmielessä. "Sillä pohjalla on hän kasvattanut itseään ja tovereitaan ja kasvattaa edelleen" , oli lehteen kirjoitettu.

Pyrkimys perustaa suojeluskunta Kotona ammattiin kasvun täydennyksenä – kelpo yhteiskunnan jäseneksi kehittymistä ajatellen – oli kansanopistokurssi tarpeellinen. Sen Heikki Peura kävi Ilmajoen kansanopistossa. Näin kerrotaan Etelä-pohjalaisia elämänkertoja -kirjassa.

Palattuaan opinnoistaan Peura meni naimisiin 22.9.1907 Maria Cecilia Antintytär Mäntysen kanssa. Cecilia oli nahkuri Antti Heikki Mäntysen ja Maria Jaakontytär Alasen tytär.

Samaisena vuonna 1907 ollessaan 25-vuotias Peura ryhtyi osuuskaupan hoitajaksi. Tässä ammatissa hän toimi vuoteen 1913 asti, jonka jälkeen hän siirtyi oman maatalouden hoitajaksi. Samaan aikaan Peura oli mukana kunnallisissa toimissa, kuten kunnallislautakunnan esimiehenä vuosina 1916–1920.

Seija-Leena Nevalan väitöskirjaan koottujen tietojen mukaan Peura yritti perustaa marraskuussa 1917 Jurvan Kirkonkylään porvariston ja työväestön muodostaman suojeluskunnan, mutta sosialistit vastustivat sitä ja kaatoivatkin hankkeen. Sosiaalidemokraatit olivat kannatukseltaan Jurvan suurin puolue syksyn 1917 eduskuntavaaleissa yli 36 prosentin ääniosuudellaan.

Porvaristo perusti Jurvaan seuraavan vuoden helmikuussa suojeluskunnan, jonka toiminnassa Peura oli aktiivisesti mukana.

. Aktiivinen Peuran pariskunta Nevalan väitöskirjassa kerrotaan, että Jurvassa oli vapaaehtoisen maanpuolustustyön alkuvaiheissa useita isänmaan asiasta innostuneita pariskuntia, mutta kahden heistä voi katsoa olleen merkittävässä ja esikuvallisessa asemassa paikkakunnalla. Toinen näistä oli Peuran pariskunta.

Väitöskirjassa kerrotaan myös Cecilia Peuran kuuluneen 1920-luvulla Jurvan lottien johtokuntaan ainoana maatilan emäntänä. Cecilia hoiti sisällissodan aikana muun muassa sodassa kaatuneiden valkoisten hautajaisjärjestelyjä. Lisäksi hän kuului Lotta Svärdin paikallisosaston perustajajäseniin marraskuussa 1924 ja toimi ensimmäiset vuodet sen rahastonhoitajana.

. Peuraa ylistettiin monin sanoin Etelä-pohjalaisia elämänkertoja -kirjan mukaan Heikki Peura edusti aikansa epäitsekästä edistyspyrkimystä, mikä tuli esiin siinä, että hän toimi ahkerasti omaa etuaan tavoittelematta kotikylänsä ja kotipitäjänsä yhteiseksi hyväksi.

Täytettyään 50 vuotta Peurasta kirjoitettiin vanhassa lehtileikkeessä näin:

"Peura on antanut kolmen vuosikymmenen aikana suuren osan työkyvystään ja tarmostaan yleisiin ja yhteisiin asioihin. Nuorisoseuramies nuorukaisvuosistaan alkaen, osuustoiminta- ja maatalousmies, myöskin omain yksityisten yritysten ulkopuolella, innokas raittiusmies ja paikkakuntansa maalaisliittotoiminnan johtohenkilöitä, ollut erään istuntokauden kansanedustajanakin maan asioita hoitelemassa.

Edelleen hän on täydessä vedossa, aina valmis ja aina mukana, missä hänen sydäntään lähellä olevain asioitten puolessa matkassa ollaan. Peura on niitä todellisia aatteen miehiä, jotka eivät vain 'priiskahtele ja priiskahtele', vaan jaksavat uurastaa vuosikymmenestä toiseen, sisäisen paineen pakosta."

60 vuotta täytettyään Peuraa kuvailtiin lehdessä puuhakkaaksi ja työteliääksi mieheksi, ja toisaalta sovittelevaksi, tasapuoliseksi ja rauhalliseksi luonteeksi, jollaisena hän oli tullut pidetyksi kaikissa kansalaispiireissä kotipaikkakunnallaan.

Peura kuoli 66-vuotiaana pitkäaikaisen sairauden jälkeen. Tuolloin lähin suremaan jäänyt perheenjäsen oli vaimo Cecilia. Lehtikirjoituksen mukaan Peuran kuolema kosketti kuitenkin jurvalaisia laajasti.

. Fakta Heikki Peura

Syntynyt: 29.6.1882 Jurva

Kuollut: 5.5.1949 Jurva

Koulutus: kansanopisto

Työura:

- maanviljelijä Jurvassa

- Jurvan osuuskaupan va. johtaja 1907–1908

- Kestin osuuskaupan johtaja n. 10 vuotta

- Jurvan säästöpankin johtaja 1929–1948

Kunnalliset luottamustehtävät:

- Jurvan kunnallislautakunta, esimies vuosina 1920–1935

- Jurvan kunnanvaltuusto, puheenjohtaja vuodesta 1923-1949

Jurvassa on Heikki Peuran jälkeen ollut yksi kansanedustaja. Esittelemme hänet myöhemmin tänä vuonna.

Tue, 11/29

Kirjaudu sisään

Tue, 11/29

Jurvan ensimmäinen kansanedustaja Heikki Peura oli rauhallinen raittiusmies – Jurvan kehittämisessä miehellä oli merkittävä rooli

Haluatko lukea artikkelin?

Katuosoite

Puhelin