Uutisointi Suomen kuntien vetovoimatutkimuksesta haastatteluineen antoi kimmokkeen jo pitkään mielessä olleen mielipiteeni esille tuomiseen Kurikan kaupungin nykytilanteesta.
Tutkimus on Kurikan osalta todellakin korutonta kertomaa. Kysymys kuuluu, mistähän moinen voi johtua?
Mielestäni kurikkalaiset kuntapäättäjät – luottamushenkilöt ja virkamiesjohtokin, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta – saavat ottaa syyn näin ala-arvoisesta kehityksestä omaan piikkiinsä!
Aikaisemmin Kurikka oli taloudellisesti hyvinvoiva ja menestyvä halvan verotuksen kunta. Menot sovittiin tulojen mukaan. Turhia investointeja vältettiin ja muutoinkin investoinnit pyrittiin toteuttamaan velkataakkaa lisäämättä.
Mutta nyt viime vuosina verotusta on kiristetty jatkuvasti ja velkamäärää holtittomasti kasvatettu.
Näin on tehty massiivisista osinkotuloista huolimatta. Osinkoja on tullut normaalien tulojen lisäksi, edellisellä kymmenvuotiskaudella käytännössä lähes 80 miljoonaa euroa!
Tämän lisäksi veroprosentti huitelee kohta 21 prosenttiin ollen huipputasoa koko valtakunnan mittakaavassa. Meno on ollut todella vastuuntunnotonta ja hölmöläismäistä.
Kuten eläkkeellä oleva kaupunginjohtaja Pekka Vuorinen haastattelussa toteaa, on kuntaliitoshysteria vienyt energian kaupungin johtotroikalta kokonaan. Varsinainen kaupungin kehittäminen on jäänyt täysin retuperälle.
Myös osa luottamushenkilöistä on keskittynyt pääsääntöisesti valitusten värkkäämiseen ja mitä moninaisimmista aiheista. Edelleen voi todeta, että luottamushenkilöhallintoa on paisutettu kohtuuttomasti, todennäköisesti Suomen ennätysmittoihin.
Malliesimerkkinä voi mainita kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston, joita on puoli tusinaa. Tämäkin lie lajissaan Suomen ennätys. Eiköhän nyt olisi vihdoin aika herätä huomaamaan tilanteen vakavuus.
Kaupungin talous on hyvistä lähtökohdista huolimatta saatu ajettua täysin kuralle niin, että Kurikkaa uhkaa jo nurkan takaa luikkiva konkurssi.
Eikä tilannetta tosiaankaan helpota yhtään se, että aktiivisten kuntalaisten toimesta Kurikasta on muodostunut kirpputorien luvattu valtakunta. Ne eivät valitettavasti kurikkalaisia kovin työllistä ja elätä. Muutakin tarvitaan.
Entä mitä ovat ne toimet, joita tilanteen korjaamiseksi on Kurikassa tehty? Kaupungin johtotroikka syyttää tilanteesta lamavuosia ja työpaikkojen menetyksiä, mutta sama tilanne on kaikkialla Suomessa ja siksi uusia toimia tarvitaan.
Onneksi ei riitelyllä ja valituksilla ole saatu sentään Kurikalle elintärkeää kampushanketta tuhottua. Muuten Kurikan päättäjien osalta voi todeta, kuten Kekkonen aikanaan valtakunnan päättäjille: ”Voi teitä saa--nan tunarit!”
Olisi korkea aika luottamus- ja virkamiesjohdon keskittyä keksimään ja hankkimaan uusia kehittämiskohteita nyky-Kurikan alueelta. Erityisesti on myös tunnistettava lähialueiden liikennevirtojen pääsuunnat. Erityisesti on tunnistettava se, että valtaosa 3-tien liikenteestä suuntautuu Jalasjärveltä Seinäjoen suuntaan ja vähäisempi osa Kurikan suuntaan. Tässä olisi mielestäni Magneetin osalta vielä harkinnan paikka.
Toki liittymäjärjestelyt on Kurikassakin hoidettava nykyliikenteen vaatimalle tasolle, mutta järkevästi, turhia kustannuksia välttäen.
Vielä lopuksi uskaltaudun huomauttamaan jokaista luottamushenkilöä siitä, olkoon lähtöpaikkansa Jurvasta, Jalasjärveltä tai Kurikasta, että he ovat nyt yhteisen, laajan Kurikan luottamushenkilöitä.
Myös käytettävissä olevat resurssit ovat yhteisestä potista jaettavissa: reviiriajattelu siis pois ja kaikessa toiminnassa vastuullisuus tästä yhteisen potin jaosta kunniaan. Kaikissa toimissa tärkeintä on se, että löydetään uusia, kuntalaisille työtä tuovia kehityskohteita.
Vain työllistämisen kautta aikaansaadaan kuntalaisia parhaiten palvelevia ja hyödyttäviä tuloksia, sekä jatkuva väestökato ratkaistua.
Kauko Kotiranta Kurikka