Pääkirjoitus

Tu­li­joi­ta ja läh­ti­jöi­tä

Kurikan kaupungin väestökehitys on ollut kaikkea muuta kuin mairitteleva jo pitkään. Kun Kurikka ja Jurva yhdistyivät vuoden 2009 alussa, oli silloisen uuden kunnan väkiluku Tilastokeskuksen mukaan lähes 14 800. Viime vuoden lopussa Kurikassa oli asukkaita 13 961.

Myös Jalasjärvellä on kehitys ollut samansuuntaista. Vuoden 2008 lopulla kunnassa oli asukkaita reilusti yli 8 300. Ennen kuin liitos Kurikan kanssa tuli viralliseksi, oli Jalasjärven asukasluku 7 779.

Viime vuoden aikana nykyisen Kurikan alueella väestö väheni 340 henkilöllä. Tilastoista selviää se, että alueella kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy vuoden aikana. Se ei kuitenkaan selitä väestömäärässä tapahtunutta suurta tippumista, sillä esimerkiksi viime vuonna uuden Kurikan alueelle syntyi 188 lasta ja kuoli 241 henkilöä.

Kyse on muuttotappiosta. Pelkästään viime vuoden aikana alueelle muutti 292 henkilöä vähemmän kuin mitä alueelta muutti pois.

Vaikka kyse on tilastoluvuista, joissa Kurikkaa ja Jalasjärveä ei vielä ole käsitelty yhtenä kuntana, välittävät lukemat karun viestin. Seudulta puuttuu jotain sellaista, jonka perässä alueelle haluttaisiin muuttaa.

Helppo vastaus olisi, että Kurikasta ei löydy töitä. Pelkästään työn vuoksi paikkakunnalta toiselle ei kuitenkaan enää muuteta, jos etäisyys jo olemassa olevan kodin ja uuden työpaikan välillä on siedettävä.

Vetovoimatekijöitä on siis oltava myös muita ja niitä Kurikan kaupunki ryhtyy nyt selvittämään. Kaupunki teettää muuttoliiketutkimuksen, jossa pyritään saamaan selville syitä, joiden vuoksi paikkakunnalle on muutettu tai lähdetty pois.

Tälle tutkitulle tiedolle on Kurikassa varmasti tarve olemassa. Seuraavaksi sitä pitää osata vain hyödyntää oikein.