Tämon aiva kauhiaa mitä mä ny toimitan.
Soli elonkorioon aika. Olimma Toimelas riihellä klupuamas. Sitä raarollista tyätä olima teheny jo pari voorokautta. Hiki virtas seliäs, silimis kirvelöötti ja aioottaasin suuhun nousi pölyntomahroksista sellaasta valakoosta vahtua, joka piti klimppinä sylykäästä riihen nurkkahan. Käpälät kouraantuu ja ehtoolla kruppia porotti kautta laureehinsa. Korkoossängys pehkuus piti pyäriä horvi ennen simahrosta. Tuntuu kuinka luntioomet hinkkas sängyn pohojahan. Mutta sitte mä hornasinkin pitkälle aamuhun. Liika pitkällen sanoosin. Nimittään nukuun horomessuhun.
Mä huamaattin vasta kun faari tuli mua herättöhön. Sitte kauhialla hanttamilla hairasin konttuurista ruisleipäkannikan ja vualaasin sen päällen sianfläskiä, samalla kun mä jo hyppäjin askareshyssyä faarin perähän. Kerkesin viälä maitotonkasta napolla korttelillisen vastalypsettyä ryyppäämähänkin ja juastesnani hotkaasin loput leivänkannikat vattahan. No olihan se syäminen vähä niin kun vellilateenin ruakaalu.
Siinä Toimelahan raahustaes, kerkesin häikkämältä havaattemahan, jotta Mäkirannan natukissi kantoo suusnansa pellonpyörtänöllä rappikanaa. Mäkirannas taitaa olla kissinpenikkoja.
Kun Toimelahan pääsimä, siälä jo Seeli- isäntä riihellä kyyskytti ja olokia luuvahan heitteli. Ja me rupesima taas klupuamahan.
Kymmenkaffi kyllä friskas ja sekin kun kruppia saattoo vähä oikaasta pihanurmella. Soli taivahallista. Pualises lippasimma pernusoppaa mahat täytöhön. Oli paat hyvää pernusoppaa, kun siihen oli pantu reiruhun höysteeksi löökkiä, eikä sitte meinannu pystyä töitä teköhön ollekkaa. Mutta Ossi- faari, joka on aiva iätöön miäs, karssas meirät kuajumasta töihin.
Naapurin klokkerö, Hilta, sitte siihen pelemahti kailottamahan, jotta teirän hehevot on Lemmalan kaurahalamehes trompimas. Nakkasimma sillä siunaamalla kluvut nurkkahan ja tormasimma riihestä pihalle. Seeli ei oo niin nopia, mutta Ossi- faari on. Se faarttas jo pualikujas polokupyärällä, jonka se hairas aitan nurkalta. Mä ja Jaakkoo juaksimma perähän ja mennesnämmä vain näjimmä kun Toimelan kurmut kirmas kintut vilaaten häntä suarana kohti Napen pihamarkkia. Soon fiini pihamarkki ja me kaikki kauhistuumma mihinkämoosen hirmuusen mylläkän ne hehevot ja kurmut saakaa siälä aikahan.
Mä hyppäsin siinä hötäkäs Napen tyrnevän flankkuairan ylitte. No tiätysti mun housunpulttu tarttuu johonkin naulanpäähän ja housut repes aiva rauskaksi. Pulttu vain fletaji kun mä painoon menöhön elukkojen peräs. Hypäätesnäni tuumasin, jotta pitääskö parsia pulttu viälä kuntohon, vai pitääskö se klipparoora kokonansa pois. Ja sitten mun jalaka muliahti märkähän ojahan, saapas ryyppäs vettä ja alakoo ikävästi kuarssumahan. Jaakolle tuli riuskasta liikunnasta täyrellä vattalla häjy olo ja se joutuu kyäläämähän yhyren pajupuskan juures pua pystys.
Ne kurmut vain painoo menöhön tiätä pitkin, kunnes yks flikkahatikka tuli niitä vastahan. Soli joku Sanni naapurikylästä. Rauhallisesti se niille kurmuulle toimitteli. Ossikin jo tuli paikalle pyärällä. Silloli kriimunvarsi ja se sai maaniteltua Toimelan vanahan Selema- lehemän narun jatkoksi. Ja niin koko karia rauhoottuu. Mekin kerkesimmä Jaakoon kaas siihen häsyyhin. Taitoomma pajusta vittat, joilla paimennimma Toimelan kurmut kotio ja navettahan, faarin ja Seelin tyyrätes ne parsihinsa.
Ossi meinas viälä navetas hojaantua floorihin pitkin pituuttansa. Sen kinttu, kun lipsahti veteläs lehemänruikus. No onneksi sei kompuroonu kun kontillensa ja polovihin tuli vain vähä ruikkua. Köllin paras vesi oli viälä aiva kiahuvaa, mutta rännin alla korvees oli saretvettä, veten pinnalla toki rapuskaakin. Sillä vetellä Ossi sitte virutteli housunpolovia ja kouria. Löyti se jostakin tikkahilta johonkinmoosen trasunkin, jolla pyhkääsi kouria vähä kuivemmaksi.
Ja niin tyä riihellä jatkuu taas tämän välikohtauksen jäläkehen. Esti me kumminkin kartootimma kurmujen karkaamisen syyn. Ei ollu siinä liiemmäästi seliittämistäkää. Totesimma vain, jotta käälyn aita oli rauskana. Seeli tutkii paimenen ja havaatti jotta patteri on aiva flisa. Posti- Elessakin siihen pyärääli ja tuumas, jotta ny sais kerättyä hyvää lehemänpaskaa tiältä pelekuunoollen, kun sattuus olohon plastiikkapussi föliys.
Oiva Mäenpää, Hämeenkyrö