Koulutuspolitiikka rakentaa kansan osaamisperustan ja tuottaa tulevaisuuden tekijöitä vain, jos se osaa tukea ymmärtävää oppimista, elämänhallinta- ja vuorovaikutustaitoja, kestävien arvojen ja elämää ryydittävän kulttuurin omaksumista.
Varhaiskasvatus on järjestettävä perheen tarpeiden ja kuntien resurssien rajoissa perheen valinnanmahdollisuus mahdollistaen.
Kaikilla asteilla perusoikeuksiin on kuuluttava laadukas opetus, välineet, terveet tilat ja oppimisen mahdollistavat ryhmäkoot.
Kiusaamisen nujertamiseksi saumaton yhteistyö koulun, kodin, perhetyön, sosiaalityön ja terveydenhuollon toimijoiden kesken murentaa ongelmat ja keventää kaikkien elämää.
Etsivä nuorisotyö tarvitaan jo yläkouluihin, siellä kaikki ovat vielä tallella.
Tiedon portailla etenemistä pitää tukea tarvittaessa myös työpajojen avulla. Elämäntaitojen oppimiseksi opetukseen pitää sisältyä sosiaalisten taitojen ja elämänhallinnan sekä arjen taloustaitojen kurssit.
Oppisopimuskoulutus on räätälöitävä vastaamaan tarpeisiin. Koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistämisen sekä täydennyskoulutuksen avulla turvataan mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen halki työuran.
Suomi kilpailee osaamisella. Luovaan tiedon hankkimiseen, tutkimukseen ja soveltamiseen on panostettava voimakkaammin. Sekä julkisen talouden järkevöittäminen että kasvuyritysten menestys vaativat uusia innovaatioita.
Osaamisen vienti avaa uusia mahdollisuuksia ja Suomessa kehitetyt ratkaisut voivat merkittävästi auttaa globaalien ongelmien ratkaisemisessa.
Hyväksytty valintakoe tulee muuttaa opintosuoritukseksi opiskelun nopeuttamiseksi.
Opiskeluajan toimeentulo on turvattava. Tulorajojen nosto vähentää byrokratiaa ja helpottaa arkea, samoin perheellisten perhekorotus. Vanhempien tulojen vaikutus nuorten opiskelijoiden opintotukeen tulee poistaa.
Tuloksellinen koulutuspolitiikka tuottaa kilpailukykyä ja vaurautta maalle ja kansalle - eräänä päivänä kirjat koululaisen repussa muuttuvat leiväksi.
Helena Lahtinen, Lapua
eduskuntavaaliehdokas, KD