Jurvalainen maanviljelijä Taneli Marttila voitti tänä vuonna Käytännön maamies -lehden järjestämän kauranviljely-kilpailun toisen sijan. Siinä mitataan Suomen parhaimmat viljelijät.
– Ehdin tehdä uuden suomenennätyksen 8694 kilolla, mutta parin viikon päästä viljelijä etelästä rikkoi sen uudelleen. Hän sai 126 kiloa paremman sadon, mutta ei hopea häpeä ole, Marttila naureskelee.
Voittaja on se, kuka tuottaa hehtaarin alalta eniten kauraa normaalin viljelyn mukaisesti.
Mitattava ala on valittava jo kylvöjen alkaessa. Kilpailuun ilmoittaudutaan toukokuussa. Se järjestetään vuosittain eri viljalajeille. Tänä vuonna se järjestettiin kauralle sekä syysrypsille ja -rapsille. Luotettavan ja virallisen tuloksen saaminen on tarkkaa mittaamista. Esimerkiksi kärryn ja puimurin säiliön piti olla varmasti tyhjiä.
– ProAgrian tarkastaja oli tarkkailemassa puintia. Alue mitattiin metrin tarkkuudella tasan hehtaarin alaksi. Kärryn ja traktorin tyhjäpaino puntaroitiin ennen mittauksia. Kauraa tuli paljon, joten minun piti välillä käydä puntaroimassa ja tyhjentämässä kärry kuivaajalle. Kaura mahtui toiseen kärrylliseen, joka taas punnittiin.
Kilpailussa oli osallistujia 11 tänä vuonna. Taneli Marttila osallistui siihen ensimmäistä kertaa. Kilpailu saa alan lehdissä Marttilan mukaan laajaa huomiota ja sillä pyritään nostamaan viljelyintoa.
– Kilpailu lisää lajiketietoutta ja eri yritykset haluavat, että kilpailua järjestetään. Siitä on hyötyä yrityksille, jotka myyvät siemeniä, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.
Nurmossa asuvan Marttilan päätyö on A-Rehulla asiakkuuspäällikkönä. Siinä työssä hänelle on suurta etua, että hän tuntee eri viljalajikkeet. Toisen sijan kilpailussa Marttila sai Matty-lajikkeella.
– Minulle on siitä hyötyä, että tiedän, mikä kaura on paras saannokseltaan. Meillä yli 90% kaurasta kuoritaan. A-Rehun Koskenkorvan tehdas on maan suurin kaurankäyttäjä.
Marttila kokeili Matty-lajiketta jo viime vuonna. Silloin sato oli jopa tämänvuotista parempi. Nyt satoa heikensi pitkä kuiva jakso.
– Saan kokeilla omilla pelloillani eri viljalajeja. Pitää olla mahdollisimman satoisia lajikkeita, jotta saa hyviä tuloksia aikaan.
Kuivista kausista ja ajoittain rankoista sateista huolimatta viljelijät ovat saaneet puiduksi peltonsa tänä syksynä.
– Tänä vuonna ohraa saatiin tällä alueella hyvin. Sadon hehtolitrapainot tosin jäivät paljon viime vuodesta.
HANNELE YLI-VIITALA
Lue lisää Marttilan mietteitä maanviljelystä keskiviikkona 2. lokakuuta ilmestyneestä Jurvan Sanomista.