Närvijoella peltojen keskellä sijaitsee vanha Mäntylän tila. Yli 300 vuotta asutetulla tilalla on nykyisin majoitustoimintaa. Tilaa pitävät Auli ja Antero Mäntylä ovat tilan 14. isäntäpari.
Eri vuosisadalta oleva tunnelma on läsnä jo sisäpihalle astuessa. Punaiset puurakennukset ympäröivät pihaa ja isoimpana erottuu keltainen päärakennus. Päärakennus on sisustettu tilan alkuperäisyyttä kunnioittaen antiikkisilla kalusteilla ja esineillä.
Nykyiselle isäntäparille tila periytyi 1986, jolloin he asuivat vielä Helsingissä. Päärakennuksen yläkertaan he muuttivat 1990-luvun lopulla.
– Aluksi olimme täällä vain kesäisin, Auli kertoo.
Aamiaismajoituksen järjestämisen Mäntylät aloittivat noin kymmenen vuotta sitten. Ennen sitä tilalla järjestettiin erilaisia perhejuhlia.
Antero on kunnostanut tilaa ja pihapiiriin on rakennettu myös uusia rakennuksia. Kaikki tämä on kuitenkin tehty vanhaa alkuperäistä tilaa kunnioittaen.
Paikalla on pitkä ja mielenkiintoinen historia, johon liittyy muun muassa yhteys Kaliforniaan, Isontalon Antti sekä Närvijoen nuorisoseuran ja työväenyhdistyksen perustaminen.
– Anteron isoisän isä asui hetken Kaliforniassa, jossa hän omisti graniittilouhoksia, Auli kertoo.
Majoittujia Suomesta ja ulkomailta
Tilalta löytyy kymmenen majoitushuonetta, joista kaikki on sisustettu erilaisiksi vanhanaikaisen teeman mukaisesti.
Pariskunta ei sanojensa mukaan mainosta majoitusta kovin paljoa. Asiakkaita heillä kuitenkin riittää.
– Viime viikonloppuna meillä oli 13 majoittujaa, Auli kertoo.
Pariskunnan mukaan tilalla majoittuvista osa on työmatkalaisia ja osa lomailijoita. Esimerkiksi Kristiinankaupungissa ja Kaskisissa vierailevia matkailijoita majoittuu heidän mukaansa tilalla, sillä kaupungit sijaitsevat suhteellisen lähellä Närvijokea.
– Iso osa majoittujista on meidän kanta-asiakkaita, Auli kertoo.
Kahdestaan tilaa pitävä pariskunta on tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen, eikä heillä ole halua laajentaa majoitustoimintaa. Heille tilan pyörittäminen kahdestaan on mieluista.
– On mahdollisuus tehdä itse monenlaista hommaa kuten siivousta, leipomista ja pyykkäystä, Auli kertoo.
Tilalla majoittuu myös ulkomailta tulevia matkailijoita. Heistä iso osa tulee Ruotsista.
– Ennen koronaa ulkomaalaisten osuus oli noin kolmekymmentä prosenttia, Auli kertoo.
Hiilineutraali majoitus
Ennen majoitustoiminnan alkamista tilalla oli ympärivuotinen hakelämmitys.
– Majoitustoiminnan alettua piti muuttaa lämmitysjärjestelmä paloturvalliseksi. Silloin tänne asennettiin aurinkokeräimet, Antero kertoo.
Syy lämmitysjärjestelmän muuttamiselle oli pariskunnan mukaan paloturvallisuus. Myöhemmin kuitenkin myös pyrkimys hiilineutraaliuteen on noussut tärkeäksi. Majoitusta voi pariskunnan mukaan nykyään pitää täysin hiilineutraalina.
– Tähän suuntaan pitäisi Suomessa mennä, Antero sanoo.
Nykyään tilalla on Anteron mukaan käytössä aurinkolämmitys, hakelämmitys sekä maalämpö.
– Lämmitysmuotoa säädetään manuaalisesti. Valitsemme aina edullisimman lämmöntuotannon, hän kertoo.
Anteron mukaan paikalliset yritykset ovat tehneet systeemeistä toimivat.
– Meillä ei ole tietokoneohjattuja systeemejä, sillä olemme lähes aina kotona, joten manuaalinen säätely onnistuu, hän lisää.
Manuaalisesti tapahtuu myös kirjanpito sähkönkulutuksesta. Pariskunta tekee tarkkoja laskelmia ja kirjaa ne vihkoon.
Mäntylät tekevät arjessaan monia toimia sähkön säästämiseksi. Manuaalisen säätelyn ja kirjanpidon lisäksi he hyödyntävät halpaa pörssisähköä. Talvisin kaikkia majoitushuoneita ei pidetä lämpiminä.
– Talvisin lämpimänä pidetään ainoastaan 6–7 majoitushuonetta, Auli lisää.
Majoituksen hintojen korotukseen ei pariskunnan mukaan ole suurta tarvetta sähkön alhaisten kustannusten vuoksi.
