Jutussa oleva kuva voi järkyttää herkimpiä lukijoita.
Hirvenmetsästys sai surullisen käänteen Laihian ja Jurvan rajalla sunnuntaina.
Harmaa norjanhirvikoira Helka joutui susihyökkäyksen kohteeksi kesken hirvijahdin sunnuntaina. Hyökkäys tapahtui kello yhden aikaan Tölmän metsäautotien läheisyydessä Jurvan puolella.
Koira seurasi parhaillaan hirveä, kun yhtäkkiä matka tyssäsi. Toinen koiran omistajista soitti koiran metsästyspantaan, ja soitto vahvisti ikävän aavistuksen.
– Sieltä kuului hirveä parku ja monta sekuntia ei mennyt, kun se loppui. Sudet kaikkosivat, kun pääsimme lähemmäs, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Koira oli hengetön. Paikalla oli yhden isomman ja parin kolmen pienemmän suden jäljet, Helkan omistaja Kai Lampinen kertoo.
Susitilanne turhauttaa ja huolettaa Lampista. Lampisen jämtlanninpystykorva Inkeri joutui viisi vuotta sitten susihyökkäyksen kohteeksi, mutta selvisi. Metsästyskoiraksi siitä ei kuitenkaan enää hyökkäyksen jälkeen ole ollut. Nyt suden suuhun joutunut Helka oli neljävuotias, parhaassa käyttöiässä.
– Kyllähän koiraan kiintyy, kun sen kanssa vuosikausia ottelee. Pahalta tuntuu. Jotain tälle tilanteelle on tehtävä, Lampinen suree menetettyä perheenjäsentä.
Hyökkäyspaikka lähellä Kaitamäen lampolaa
Laihian eränkävijöiden porukka metsästi Laihian puolella lähellä rajaa, kun koira juoksi vainun perässä Jurvan puolelle. Jahtipäällikkö Kari Kamila kertoo, että hyökkäyspaikka sijaitsee Sarvijoella kilometrin päässä asutuksesta. Noin 1,5 kilometrin päässä sijaitsee lammasaitaus, jossa sudet tappoivat 28 pässiä elokuussa.
– Useampi hirvihaukku oli juuri meneillään, kun sudet hyökkäsivät. Löimme saman tien pelin poikki ja saimme loput koirat turvallisesti pois metsästä. Mieli oli aikalailla maassa koko porukalla.
Kamilan mukaan samalla alueella tapahtui vuosi sitten vastaava hyökkäys, mutta silloin koira selvisi eläinlääkärikäynnillä ja pitkällä toipumisella. Läheltä piti -tilanteita on sattunut muitakin, ja joitakin vuosia sitten Jukajalla koira menehtyi suden suuhun.
– Susia on joka puolella. Olemme pitäneet niiden varalta pientä aluetta, ettei porukka ole kovin hajallaan. Mietteliääksi vetää, uskaltaako koirien kanssa normaalisti lähteä metsälle. Niitä kun ei voi määrättyä enempää ohjailla. Päivän selvää on, että entistä suurempi pelko on tämän jälkeen.
Kamila korostaa, että mikään raha ei korvaa menetettyä perheenjäsentä.
– Koirat ovat enemmän kuin metsästyskoiria. Ne ovat perheenjäseniä ja menetys on iso. Sitten on sekin puoli, että koira on huolella ajan kanssa koulutettu. Kaikista koirista ei koulutuksesta huolimatta tule metsästyskoiria. Nyt menetettiin parhaassa iässä oleva metsästyskoira kesken hirvihaukun, Kamila suree.
"Susi tulee röyhkeästi lähelle"
Laihian eränkävijöiden puheenjohtaja Sauli Tuomela sanoo, että riskit tiedostettiin, kun hirvenmetsästys alkoi. Nyt kun uhka konkretisoitui, se pistää Tuomelan mukaan miettimään, miten toimia jatkossa.
– Oletimme, että 250 metsästäjää maastossa olisi pelote susille, mutta tämä osoittaa, että susi tulee röyhkeästi lähelle ihmistä. Kyllä sitä täytyy miettiä, kuinka voimme koiria käyttää jatkossa, hän pohtii.
Tuomela on sitä mieltä, että susia on paljon enemmän kuin viralliset kanta-arviot kertovat.
– Kanta-arvio pitäisi perustua kentällä tehtyihin havaintoihin. Riistakameroista on päivittäin havaintoja ja ihmisasutuksen lähellä on nähty susia pitkin vuotta. Pentuja tulee koko ajan ja riskit lisääntyvät.
Susihavainnot ja -vahingot ovat Tuomelan mukaan vaikuttaneet jo metsästykseen ja koirien treenaamiseen.
– Ennen hirvikoiraa pystyi paikannuslaitteiden avulla kouluttamaan niin, ettei omistajan tarvinnut olla koiran välittömässä läheisyydessä. Nyt pitää olla kintereillä jatkuvasti susien varalta. Harjoittelu on tämän takia ollut vähäisempää kuin ennen, hän harmittelee.
Tuomela toivoo, että susitilanteesta ja kannanhoidollisesta metsästyksestä voitaisiin keskustella ratkaisukeskeisesti ilman ääripäiden huutelua.
– Keskustelukulttuurin pitää muuttua, hän päättää.
Edit. 15.50: Lisätty Laihian eränkävijöiden puheenjohtajan kommentit juttuun.