Jurvan Autokoulun opettaja Seppo Koskimäki arvioi keskustan suojateiden olevan jalankulkijalle vaarallisia. Töyssyt eivät enää hidasta tapoihinsa uppoutuneita autoilijoita, mutta toisaalta jalankulkija luottaa tiehen maalattuihin raitoihin.
Jurvalainen kohteliaisuus näkyy Koskimäen mukaan autoilukulttuurissa. Tasa-arvoisia risteyksiä ei huomioida, joten autoilijat ovat tottuneet väistämään päätiellä ajavaa. Myös kävelijät ovat täällä tottuneet väistämään. Suojatien reunassa saa odottaa omaa vuoroaan säällä kuin säällä. Harva autoilija pysähtyy ja päästää jalankulkijan edes kaatosateella tai paukkuvassa pakkasessa suojatien yli.
Viime viikonloppuna Jurvan keskustassa oli huomattavasti enemmän väkeä liikkeellä kuin yleensä. Autolla liikkuneet osasivat huomioida hyvin markkinoista innostuneet lapsiperheet, eikä suurempia kommelluksia sattunut. Vastaavaa huomioimista olisi mukava kohdata myös tavallisena arkipäivänä.
Suurinta huolta herättävät Jurvassa ajonopeudet. Jos suojatien reunassa arvioi lähestyvän auton vauhdin ja lähtee ylittämään tietä, saa luottaa vain onneensa.
Liian suuret nopeudet huomaa etenkin talvisin liikenneympyrässä. Nopeutta ei tarvitse olla paljoakaan, että auto lähtee luistamaan kurvissa. Osa autoilijoista taitaa luistattaa myös tahallaan liikenneympyrässä, jolloin tiestä tulee liukkaampi myös seuraaville autoilijoille.
Jurvassa on turvassa. Tämän sanonnan on saanut lähes jokainen jurvalainen kuulla. Verrattain turvallista täällä onkin, mutta liikennekäytöksessä olisi meillä kaikilla parannettavaa.