Uutinen Jurvan lukion mahdollisesta lakkauttamisesta ravisteli koulun arkea loppusyksystä. Rehtori Elina Uotila-Mäenpää kuvailee, että tunnelmat olivat tuolloin "aika kauheat". Hän ja opinto-ohjaaja Tiia Mansikkaviita kritisoivat sitä, miten nopealla aikataululla lakkautusta on viety eteenpäin.
Päättäjille he haluavatkin sanoa, että päätöksiä olisi pitänyt miettiä jo paljon aiemmin, että koulussa oltaisiin voitu suunnitella muutoksia rauhallisemmin.
– Kyse ei ole siitä, että tämä olisi tullut meille yllätyksenä. Kaikki ovat tajunneet, että lukio tulee loppumaan jossakin vaiheessa, mutta olisin toivonut, että siitä olisi alettu puhumaan aiemmin, Uotila-Mäenpää sanoo.
– Tässä on ollut ihan jumalaton kiirus. Minkä takia lukio pitää lopettaa nyt heti? Yleensä tällaisissa asioissa on parin-kolmen vuoden siirtymäajat, Mansikkaviita toteaa.
Hän ei voi olla myöskään ihmettelemättä Jurvan lukion lakkautuksen perusteluita.
– Meille tätä on perusteltu oppilasmäärien laskemisella, eikä että tämä olisi rahakysymys. Kun valtion pienten lukioiden tuki loppuu silloin 1.8.2028, niin onko vain jääräpäisesti katsottu sitä päivämäärää, että silloin se loppuu? Mansikkaviita heittää kysymyksen.
Jos Uotila-Mäenpää ja Mansikkaviita saisivat päättää, realiteetit huomioiden, he lakkauttaisivat Jurvan lukion vasta, kun tämän vuoden syksyllä aloittavat lukiolaiset ovat saaneet valkolakit päähänsä. Viimeinen lukiovuosi eri koulussa tuo heidän arvionsa mukaan haasteita ryhmäytymisessä ja uusien opettajien tapoihin tottumisessa.
He huomauttavat, että tällä hetkellä Jurvassa 7.–8. luokilla on isot ikäluokat, joissa olisi myös potentiaalisia Jurvan lukioon hakeutuvia.
Ysit on asetettu huonoon tilanteeseen
Nykyinen päätöstahti on Uotila-Mäenpään mukaan koko koululle käytännön toimien kannalta todella huono.
– Me ollaan kuin löyhässä hirressä, Uotila-Mäenpää toteaa.
– Ja sääliksi käy meidän ysejä. Ennen kaikkea heidät on asetettu todella huonoon tilanteeseen, Mansikkaviita sanoo.
Yhdeksäsluokkalaiset ovat joutuneet miettimään jatko-opintoihin hakeutumistaan erikoisessa tilanteessa, jossa aluksi kerrottiin, että Jurvan lukioon ei enää oteta opiskelijoita ensi syksynä. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin Leena Rinta-Kiikan (kesk.) esittämänä, että Jurvan lukioon otetaan opiskelijoita vielä tulevana syksynä.
Lopullisen päätöksen asiasta tekee Kurikan kaupunginvaltuusto, joka kokoontuu seuraavan kerran vasta 9. maaliskuuta. Tämäkin herättää ihmetystä opettajissa, sillä yhteishaku päättyy jo maaliskuun puolivälissä. Yhdeksäsluokkalaisten on siis tehtävä päätöksensä hyvin nopealla aikataululla.
– Yhteishaku on muutenkin jännittävä ja stressaava nuorille. Tänä vuonna se on oikein ekstrahankala, Mansikkaviita sanoo ja jatkaa:
– Tässä on myös opettajilla sellainen tilanne, että mitäs nyt. Opettajien rekryt on jo avattu isommissa kaupungeissa. Varmasti monella on niin sanotusti työnhaku mielen päällä.
Uotila-Mäenpäässä tämä herättää huolta, ja hän sanoo, ettei tiedä mitä tekee, jos opettajat hakeutuvat muualle Jurvasta.
Joka päivä Seinäjoelta Jurvaan
Mansikkaviita kulkee Jurvassa töissä kotikaupungistaan Seinäjoelta. Hän kertoo, että hänen täytyy miettiä tarkkaan, onko Jurvassa kulkeminen järkevää, jos hänen tuntejaan vähennetään paljon, mikä on todennäköistä. Tuntien väheneminen vaikuttaa palkkaan.
– Itselleni olen aikoinaan luvannut, että olen täällä niin kauan kuin Jurvan lukio on olemassa. Mutta sitten taas se totuus on, että jos minun tuntimääräni putoavat, niin ei minun kannata enää ajaa tänne. Niin ihanaa kuin tätä työtä olisi tehdä, kyllä sen pitää vaan olla myös kannattavaa, Mansikkaviita toteaa.
Lukio lakkautetaan tämän hetken tiedon mukaan 1.8.2028 alkaen. Lukion lopetuksen jälkeen kaikkien opettajien tunnit tulevat vähenemään. Virassa oleville aineenopettajille on löydyttävä opetusvelvollisuuden verran tunteja, joka vaihtelee opetettavan aineen mukaan 18–24 tunnin välillä.
Suurin osa Jurvassa työskentelevistä aineenopettajista on palkattu Kurikan kaupungille tuntiopettajan nimikkeellä, jolloin sopimuksen mukaan riittää, että tunteja tarjotaan 16. Näissä tapauksissa palkka jää virassa olevia pienemmäksi, sillä tunnit jäävät opetusvelvollisuuteen verraten vajaaksi.
Uotila-Mäenpää huomauttaa, että asia koskee tuolloin myös muiden Kurikan koulujen opettajia, sillä Jurvan opettajille on saatava myös niistä tunteja. Tällä hetkellä Jurvassa opettaa neljä opettajaa, jotka opettavat myös Kurikassa.
– No lasten näkökulmasta tulee ensinnäkin mieleen se, että jos ja kun luultavasti opettajat alkavat kulkemaan useammilla kouluilla, niin sitten se oma luokanvalvoja onkin jossain muualla, kun lapsella tai nuorella olisi asiaa, Uotila-Mäenpää selvittää.
Mansikkaviita lisää, että tilanteet tulevat nuorille tosi nopeasti. Kyse voi olla esimerkiksi kiusaamisesta tai muusta akuutista asiasta.
– Luokanvalvoja tuntee nuoret parhaiten ja jos hän ei ole paikalla, niin muut eivät välttämättä tiedä luokan historiaa ja mitä siellä tapahtuu, mitä pitäisi huomioida. Totta kai kaikki opettajat yrittävät selvittää tilanteita, mutta luokanvalvojan rooli on kuitenkin aika iso, Mansikkaviita sanoo.
Hän pohtii myös, että jos hän kulkisi esimerkiksi kouluissa Kurikassa ja Jurvassa, niin nuoret eivät tulisi niin tutuiksi. Uotila-Mäenpää lisää, että jos nuoria ei tunne, putoaa siinä pohja luokanvalvojuudelta.
Huolena koululla on myös pätevien opettajien löytyminen lähtevien tilalle.
– Aika harvassa ovat ne, joilla on pätevyys opettaa monia aineita, Uotila-Mäenpää toteaa.
14.1. klo 10 tarkennettu juttuun tuntimäärien vaikutukset opettajien palkkaan.