Suomessa maaseutu kuihtuu. Suurimmat asukasmäärät keskittyvät kasvukeskuksiin (Kurikka ei lukeudu joukkoon), joka aiheuttaa rakentamiseen positiivista painetta päiväkoti-, koulu- ja asuntorintamalle.
Sivukylistä ja myös kantakurikasta palveluja katoaa. Niitä siirtyy muualle tai loppuu kokonaan. Yritystiloja jää tyhjilleen. Onko se enne jostain suuremmasta muutoksesta?
Kurikassa yritetään jotain ”magneetti”-hanketta. Onko siinä pelastava ele asukasmäärän kohottamiseen? Ilmaantuuko asukkaita jostain tyhjästä ”magneettimaisesti”? Sitä pitää epäillä, että asukasmäärä saadaan kasvuun! Viitataan syntyvyyden kasvuun, liikuntapaikkoihin ja harrastusmahdollisuuksiin.
Ei puhuta poismuuttajista, tuon puoleiseen siirtyvistä ja palveluiden heikentymisestä. Yrityspuolen ”kehitysnäkymät” ovat lapsen kengissä. Kapuloita osataan heittää rattaisiin. Riittääkö se, että yritysasiamies käy nuuskimassa yrityksen ilmaa?
Kurikan ei pitäisi olla kaupunki, vaan nimikkeellä kunta. Sen asukasmäärä laskee keskimäärin joka vuosi noin 200 henkilöä. Tieto perustuu edellisvuosien keskiarvoon.
Kurikkalaisia on vuonna 2027 arviolta noin 19 000 henkilöä. Tässä eläköityvässä, pienessä maalaiskaupungissa. Miten moni ajelee Kurikan ohi ”hylkivällä” vauhdilla?
Ei ole magneetin omaista vetoa. Miten voidaan perustella ”magneetti”-hankkeen kannattavuutta pitemmällä aikajaksolla? Onko tietämys hankkeen ideoijalla, hän kertokoot? Kurikan asukasmäärä on nyt noin 21 400 eli vain 12 henkilöä neliökilometrillä.
Kaupunki on tiiviisti rakennettu, jossa on erinomaiset toimivat palvelut lähellä. Seinäjoki ei myöskään täytä kaupungin kriteeriä. Siellä asuu noin 62 000 asukasta ja noin 43 asukasta neliökilometrillä. Molemmissa riittää harvaan asuttua aluetta metsätaipaleineen.
Vertailuna: Vaasa on yli neljä kertaa tiiviimmin rakennettu asukasmäärältään kuin Seinäjoki, jos sitä vertaa pinta-alallisesti.
EU:n suunnasta katsottuna kaupungin kriteerit täyttyy, kun on 50 000 henkilömäärä ja 500 asukasta neliökilometrin tiheydellä. Tamperekin on rajatapaus, joka täyttäisi kriteerit.
Mutta täällä kuihtuvassa Kurikan ”kaupungissa” puhaltelee se oikea magneetti Seinäjoen suuntaan ja muualle kasvukeskuksiin. Se on ikävä todeta.
Lehtien palstoilla on ollut kirjoituksia kaupungintalohankkeesta. On viitattu huonon näköiseen nykyiseen virastotalon julkisivuun ja vinossa oleviin postilaatikkoihin. ”Pitää rakentaa uusi virastotalo”? Mikäli postilaatikot ovat vinossa, löytyy niiden ojentamiseen osaamista. Vai tarvitaanko sittenkin työryhmä ja konsulttiapua?
Ehdotuksena olisi julkisivun vaalennus. Se pesisi Kurikan kaupungin nykyisen julkisivun kasvoja. Onhan Velsan taloon tuhlattu jo euroja aivan riittämiin. Miksi sekin pitäisi ajaa ykskaks alas?
Yleensäkään päättäjillä ei ole näkemystä nähdä rakentamista pitkällä tähtäimellä. Käyttötarkoitusta muutellaan tuon tuosta, puuhastellaan. Se on valitettavaa ja vielä tehdään päätöksiä, joita ei sitten noudatetakaan, näperrellään, esimerkkejä löytyy lähihistoriasta.
Rakentamisessa lasketaan kustannukset usein täysin pieleen. Viimeisin tapaus on Jalasjärveltä.
Koulumaailmassa tuudittaudutaan kaikkien lukiolaisten siirtyvän uuteen ”kampukseen”? On olemassa muitakin vaihtoehtoja, kuten ympäristökunnat ja kaupungit. Jurvan koulukampukseen on mätetty euroja ja nyt sitä ollaankin hiljaisuudessa vaivihkaa ajamassa alas lukion osalta. Nerokasta?
Ottakaapa kurikkalaiset tuumintaan, kun liikutte tässä kaupungissa, katsokaa ympärille. Esittäkää itsellenne kysymys, onko tämä ”kaupunki” toistamiseen!
Kävelin keskustassa vanhan aseman suuntaisesti. Havaintona on matalaa rakennelmaa ja epämääräistä kyhäelmää takapihoilla purettavaksi – niin olemme kaupungissa!?
Oikea näkemykseni on, että olemme kylässä. Mikäli muistikuva vertaa lähellä oleviin suurempiin kasvukeskittymiin ja vielä kauempana oleviin kaupunkeihin Tampere tai Helsinki akselille.
Kurikkaa on alueellisesti hankalaa hallita laajuuden johdosta. Jurvalaiset ja jalasjärviset yrittävät pitää puoliaan. Kantakurikkalaiset sanovat myös siihen väliin oman mielipiteen.
Tuloksena seuraa mitä todennäköisimmin eripura. Se on mitä todennäköisin lopputulos, jota ei missään tapauksessa toivoisi päättäjiltä. Valtuustossa henkilömäärä on liian suuri ”komppania”, joka ei todennäköisesti pysty päättämään järkevästi. Eipäs, juupas ja kateus on siinä pinon päällimmäisinä.
Näin kuntavaalien alla pitää ihmetellä, kun ehdokkaat kertovat hienoja asioita ja vielä kuvan kera paikallislehdissä. Hienoja visioita ja miten juuri yksittäinen ”päättäjä” on saanut aikaan. Yleensä yksittäiset kannanotot ovat täysin turhia. On olemassa ryhmäpäätökset, joissa päätetään puolueen suuntaviivat.
Onko sitten tarvetta näin pienessä Kurikan kaupungissa apulaiskaupunginjohtajalle? Pärjäisikö Kurikka vain pelkällä kaupunginjohtajalla? Nykyinen malli on naurettava yhtälö – miten on mahdollista!
Ajatelkaapa veronmaksajat noin 20 000 ”kaupungissa” apulaiskaupunginjohtaja! Kun nämä nimitykset ovat sitä sun tätä. Onko seuraavassa uudessa strategiassa jopa uuden pormestariviran perustamista tuumittu vakavissaan – olisi se hienon kuuloista. Se jos mikään olisi täysin mahdollista vain Kurikassa?
Miten tehokkaita ovat Kurikan kaupungin virkamiehet? Miten se voidaan mitata, miten tehokas on vaikkapa kehityspäällikkö? Eletäänkö suurissa tulevissa asukasmäärälukujen pilvilinnoissa (asukastulva tulossa, maahanmuuttajistako)? Voitaisiinko ne kehitystehtävät jakaa joillekin muille ja lopettaa kehityspäällikön ”puuhastelun” pesti?
Olen kuullut aiheeseen liittyvää negatiivista niin monelta – ikävä kyllä mutta totta. Uutena ehdotuksena voitaisiin yhdistää apulaiskaupunginjohtajan ja kehityspäällikön virka ja lakkauttaa edellä mainitut.
Uuden perustettavan viran nimikkeenä voisi olla vaikkapa ”Kurikka-tohtori” huippupalkalla 10 000 euroa kuukaudessa. Hän toimisi Kurikan kasvun edistäjänä.
Tämä henkilö ei ehdi viettää aikaa paljoakaan työpöytänsä takana ja lehtiä selaillessa. Hän liikkuu ympäri Kurikkaa tehokkaasti ja toimii vahvalla ammattitaidolla sekä käy myös naapurikunnissa yhteistyöneuvotteluissa. Hän tarkkailee myös lisäksi virkamiesten tehokkuutta ja puuttuu epäkohtiin! Koulutustausta on vähintään tohtori (ei lääkäri).
Kehnosti menee kaupungilla, josta ei ole löytynyt vastakaikua tiloja kysyvälle yrittäjille – ei viitsitä vastata mitään! Varmaan on ollut päivänokosten aika juuri silloin, jollain ”yrityskehityksen puuhastelun” taholla, ”hampaatonta” touhua! Löytyykö Seinäjoki ja Kauhajoki suunnasta paremmin ryhdikkäämpää yrittämisen meininkiä?
Mutta onhan meillä uusi, edustava kaupunginjohtaja – onnea ja menestystä hänelle!
Typy