Kevään kuntavaaleissa ennakkoon voi äänestää ensi viikon keskiviikosta lähtien seuraavan viikon tiistaihin saakka. Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittama Kuntavaalitutkimus 2017 kertoo, että ennakkoon äänensä antaa noin 40 prosenttia äänestäjistä. He ovat enimmäkseen iäkkäitä ja varmoja kannoistaan.
Samassa tutkimuksessa vertailtiin edellisten eduskuntavaalien ja kuntavaalien äänestysaktiivisuutta. Sen mukaan eduskuntavaaleissa kaikkien äänestäjien, myös nuorten, aktiivisuus on huomattavasti suurempi kuin kuntavaaleissa. Aktiivisimpia äänestäjiä molemmissa vaaleissa ovat olleet 55–69-vuotiaat.
Eduskuntavaaleissa lähes puolet äänioikeutetuista alle 24-vuotiaista käytti oikeuttaan, kun taas kuntavaaleissa sitä käytti vain kolmannes. Alhainen äänestysprosentti saattaa kertoa siitä, että kuntavaikuttaminen ei kiinnosta nuoria, jotka suunnittelevat jo muuttavansa pois kotikunnastaan.
Hekin, jotka jäävät, saattavat olla epävarmoja siitä, ketä kannattaa äänestää. Vaalipuheet kun ovat usein suunnattu lapsiperheiden vanhemmille tai eläkeikään ehtineille eli aktiivisimmille äänestäjille.
Alhainen luku voi kertoa myös siitä, että nuoret eivät koe voivansa vaikuttaa päätöksiin.
Nuorilla saattaa olla ajatus, että he haluavat vaikuttaa suuriin, koko maata koskeviin asioihin äänillään. Suorimman vaikutuksen kotikuntansa asioihin äänestäjä voi saada aikaan äänestämällä kuntavaaleissa. Vaikka olisi jo suunnittelemassa muuttoa pois, voi äänellään vaikuttaa lapsuuden kodin ja läheisten ihmisten hyvinvointiin.
Ehdokkaiden kannattaa ottaa puheeksi myös nuoria tässä hetkessä kiinnostavat asiat. Siten äänestämisestä voi tulla nuorille pysyvä tapa.