Pääkirjoitus

Pienien vas­tuul­la

Nyt vietettävän Yrittäjäkuukauden teemana on Parasta läheltä. Sen ajatuksena on kannustaa kuluttajia käyttämään oman kunnan palveluita ja kannustaa maksamaan ehkä muutama euro enemmän paikallisella yrittäjällä tarjolla olevasta tuotteesta kuin verkkokaupan vastaavasta.

Salaisuus ei ole, että yritykset, myös ne pienistä pienimmät, vastaavat kuntien elinvoimasta ja yritykset pysyvät elinvoimaisena asiakkaiden avulla.

Jurvan alueella yrittäjätoiminnan vahvan pohjan perustana ovat pienet yritykset, jos mittapuuna pidetään yrityksissä työskentelevien henkilöiden määrää. Suuri osa paikkakunnalla toimivista yrityksistä ja niiden toiminnasta on lähes kokonaan yhden ihmisen vastuulla.

Valtakunnan tasoon verrattuna tilanne ei ole Jurvassa poikkeuksellinen. Tänä päivänä tavallisin suomalainen yrittäjä on yksinyrittäjä. Tilastojen mukaan 65 prosenttia Suomen yrittäjistä yrittää yksin. Vuosina 2000–2013 itsensä työllistäjien määrä on kasvanut 32 000 henkilöllä.

Samaan aikaan on entistä enemmän ryhdytty myös kantamaan huolta yksinyrittäjien jaksamisesta ja heidän asemastaan yrittäjäkentällä. Olemassa olleita ongelmia ei ole haluttu käsitellä, vaikka ne ovat olleet tiedossa jo aiemminkin. Niiden sijaan poliitikkojen kiinnostus on kohdistunut enemmän työllistävien yritysten asioihin.

Kuinka monen tavallisen työntekijän tarvitsee esimerkiksi miettiä, onko hänellä varaa olla poissa töistä sairastumisen vuoksi? Yksinyrittäjälle tämä ei ole vierasta. Hän on työllistänyt aloittamallaan yritystoiminnalla itsensä, joten ovien kiinni pitäminen esimerkiksi sairastumisen vuoksi tarkoittaa aina menetettyjä tuloja.