Vuoden lopun lähestyessä alkaa monessa perheessä pohdinta nuorten kouluvalinnoista peruskoulun jälkeen. Osa suunnistaa lukioon, osa ammatillisiin opintoihin.
Suomen tiheä lukioverkko tarjoaa lähes kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille mahdollisuuden jatkaa opintojaan kotoa käsin aina korkeakoulujen kynnykselle saakka.
Tämä kertoo sekä koulutuksen arvostuksesta että alueellisesta ja koulutuksellisesta tasa-arvosta maassamme. Koulun jatkaminen lähellä omaa kotia merkitsee nuorelle ja hänen perheelleen huomattavaa kustannusten ja päivittäisen ajan säästöä.
Valtiovallan suhtautuminen lukiokoulutukseen on vuoden aikana kokenut täyskäännöksen. Edellinen hallitus uhkasi panna kaikkien lukioiden järjestämisluvat uudelleenhakuun opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Vaalien jälkeinen hallitus on taas palauttanut normaalikäytännön ja uskoo koulutuskysymyksissä paikalliseen asiantuntemukseen.
Ratkaisu takaa nyt pidemmällä tähtäyksellä työrauhan niin lukiolle kuin niiden opiskelijoillekin. Tämä on erityisen tärkeää kuluvana lukuvuonna lukioiden valmistautuessa syksyllä 2016 käyttöön otettaviin uusiin opetussuunnitelmiin.
Kun parin viime vuosikymmenen aikana kyläkouluista on lakkautettu yli 60 prosenttia, pieniä lukioita on lakkautettu koko maassa vain keskimäärin yksi vuodessa.
Pienten kuntien päättäjille oma lukio onkin paljon enemmän kuin pelkkä oppilaitos. He tietävät, että paikkakunnalle muuttoa harkitsevat yrittäjät pitävät tärkeänä saada lukiokoulutuksen omasta kunnasta sekä omille että työntekijöidensä lapsille.
Lukio vahvistaa myös perusopetusta, koska pienissä kunnissa lukio ja peruskoulu toimivat yleensä tiiviissä yhteistyössä, useimmiten saman rehtorin alaisuudessa.
PISA-koulusaavutusmittauksissa Suomi on niittänyt mainetta oppimistulosten tasaisuudella läpi koko maan, Hangosta Utsjoelle.
Osaselittäjänä saattaa olla nimenomaan Suomelle ominainen pienten kuntien lukioiden ja peruskoulujen saumaton yhteys. Opettavathan näissä lukiotason opettajat yleisesti myös peruskoulussa, jonka päättöluokalta PISA-mittaus suoritetaan. Näin ei ole muualla.
Kuntatalous jatkuu toki tiukkana myös koulutuksen osalta. Monet väestökadosta kärsivät kunnat saattaisivat hyötyä ympäri maata sijoitetuista turvapaikanhakijoiden keskuksista. Lukioiden ja perusopetuksen opetusvoimien asiantuntemusta voitaisiin varmasti hyödyntää myös kotouttamiskoulutuksessa.
Pienissä lukioissa toiminta on välitöntä ja mutkatonta. Opettajat tuntevat yleensä nimeltä nekin nuoret, joita eivät itse opeta. Opetusryhmät ovat pienehköt ja opintojen ohjaus ylenpalttista. Ylioppilastutkinnon edellyttämä kurssivalikoima on kautta maan pienissä ja suurissa lukioissa sama.
Pienissä ryhmissä ja hyvin ohjattuina kouluyhteisön jäsenet kantavat yhdessä vastuuta tulosten saavuttamisesta.
Pienissä lukioissa opiskelijat suorittavatkin keskimäärin ottaen merkittävästi enemmän kursseja kuin suurissa. Keskeyttäneiden ja neljännen vuoden opiskelijoiden osuudet ovat pienissä lukioissa huomattavasti alle maan keskiarvon.
Suomen Lähilukioyhdistykseen kuuluvat käytännössä kaikki alle 150 opiskelijan lukiot. Yhdistyksessä on tällä hetkellä 162 jäsenlukiota, kirjaimellisesti Hangosta Utsjoelle ja Vaasasta Ilomantsiin. Tämä on yli 40 prosenttia maan päivälukioiden kokonaismäärästä.
Pieni lukio on hyvä ja turvallinen vaihtoehto.
Jukka O. Mattila, puheenjohtaja
Suomen Lähilukioyhdistys
Hattula