Pääkirjoitus

Perinne itää edel­leen

Viisi vuosikymmentä sitten istutettiin Suomeen yli 30 000 Kotikuusta, osa myös Jurvaan. Kotikuusien taimet kasvatettiin Suomen Itsenäisyyden kuusesta, joka istutettiin Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1917. Kotikuusten myymisestä saaduilla tuotoilla perustettiin Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö, joka tukee lapsiin ja nuoriin kohdistuvia tutkimus- ja kehittämishankkeita.

Kuusiperinne jatkuu tänä vuonna, kun Suomi täyttää 100 vuotta. Tulevaisuuden kuusi -kampanjan takana on kestävän kehityksen ENO-verkkokoulu, joka tekee konkreettisia ympäristötekoja. Kampanjassa on mukana kymmeniä suomalaisia kaupunkeja, yksittäisiä julkisuuden henkilöitä sekä Suomen suurlähetystöt eri maissa.

Kuten Kotikuusten, myös Tulevaisuuden kuusi -kampanjan puiden siemenet on kerätty Itsenäisyyden kuusen kävyistä. Perinteen mukaisesti myös tämän kampanjat tuotto ohjataan rahastoon, joka rahoittaa lasten ja nuorten ympäristökasvatustyötä.

Sarvijoelle Kotikuusen istuttanut Siiri Risku on pohtinut, mitä viisikymmentä vuotta sitten istutettu kuusi osaisi menneistä vuosikymmenistä kertoa. Ehkä se on nähnyt kylän asukkaiden kasvamisen lapsesta keski-ikäiseksi, ohikulkevien kuplavolkkarien vaihtuvan hybrideihin sekä huomannut huonekaluja kuljettavien autojen määrän vähentyneen.

Entä mitä nyt istutettavat kuusen taimet poimisivat kerrottavaksi?

Kylien lapset kasvavat aivan yhtä vikkelään kuin ennenkin ja kulkuvälineet kehittyvät. Ehkä kuuset huomaisivat, että suomalaisen työn vienti jatkuu edelleen.

Varmaa lienee vain se, että muistokyltit muistuttavat jälleen 50 vuoden kuluttua, miten nopeasti pieni kasvaa suureksi.