Perhehoitoliitto ry järjestää valtakunnallisen sijaisvanhempien Perhe on paras -rekrytointikampanjan syksyllä. Vastaavien kampanjoiden avulla on herätelty aikuisia pohtimaan omia mahdollisuuksiaan ottaa kotiinsa turvaa kaipaava lapsi jo kymmenen vuoden ajan.
Sijaisperhe on ollut ensisijainen sijaishuollon hoitomuoto viidentoista vuoden ajan. Tästä huolimatta vuoden 2015 tilastojen mukaan noin 40 prosenttia sijoitetuista lapsista ja nuorista pääsee sijaisvanhempien luo.
Lastensuojelulain mukaan lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että ihmissuhteet sijaishuollossa ovat turvalliset ja jatkuvat. Sijaisvanhempien on tuettava ja edistettävä lapsen sidettä hänen omiin vanhempiinsa. Lapsi on saattanut kokea elämässään jopa julmaa kaltoin kohtelua.
Sijaisvanhempi käy läpi tarkastuksen, jossa varmistetaan, että hänen fyysinen, psyykkinen ja taloudellinen tilanteensa kestää sijaislapsen kasvattamisen. Hän voi olla lapseton tai hänellä saattaa olla omia lapsia.
Sijaisvanhemman on tiedostettava alusta asti, että lapsi ei välttämättä tule olemaan perheessä pysyvästi.
On osattava luopua ja ajatella, että se on lapsen hyväksi. On myös osattava myöntää, että aina omat kyvyt tai jaksaminen ei riitä lapsesta huolehtimiseen.
Vaikka arki olisi välillä rankkaa, kertovat sijaisvanhemmuuden kokeneet, etteivät he ole katuneet päätöstään. Joissain tapauksissa pysyvästi sijoitetusta lapsesta tulee perheenjäsen siinä missä muutkin.
Sijaisperheet eivät kuitenkaan ole niin kovin erilaisia. Perheessä kuin perheessä opetellaan tasa-arvoisuutta ja kunnioitusta toisia kohtaan sekä nautitaan turvasta, läheisyydestä ja tuesta.