Paljon lukevat jur­va­lais­nuo­ret tie­tä­vät, miksi kir­joi­hin sy­ven­ty­mi­nen kan­nat­taa – "Ta­ju­sin, että haluan tehdä tuota, mitä aut­ta­jat tekevät kir­jois­sa"

Jurvan yläkoululaiset arvelevat, että älypuhelimet ja sosiaalinen media ovat vähentäneet nuorten lukemista. Vili Pyylampi, Nella Sillanpää, Kaika Nisonen, Veera Ojala ja Eerin Keltto ovat kaikki innokkaita lukijoita.

Kuva: Petra Mustonen

Lukeminen auttaa saamaan ajatukset pois kaikesta hälinästä ja stressistä ympärillä. Se rauhoittaa ja auttaa keskittymään. Jos on tylsää, niin kirjaa lukemalla tai kuuntelemalla aika kuluu kivasti.

Näin lukemisen hyötyjä kuvailevat lukemisesta innostuneet kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset nuoret Jurvan yhtenäiskoululla. Vili Pyylampi, Veera Ojala, Kaika Nisonen, Sofia Ojala, Eerin Keltto, Nella Sillanpää, Heleri Palomäki, Aleksi Rajala ja Martti Haaparanta lukevat kaikki enemmän tai vähemmän – suurin osa enemmän.

– Minulla alkaa lukeminen heti kun pääsen koulusta, bussimatkalla. Luen myös paljon e-kirjoja, kun ne ovat helposti saatavilla. Ja monia kirjoja, joita luen englanniksi, ei saa Jurvan kirjastosta. Usein luen monta tuntia illassa ihan nukkumaanmenoon asti, Kaika Nisonen kertoo.

Nuorten mukaan moni on alkanut pitää kirjaa mukana välitunneilla nyt, kun puhelinten käyttö on kielletty koko koulupäivän ajan. Sen on huomannut myös äidinkieltä ja kirjallisuutta sekä espanjaa opettava Katariina Matsinen.

– Tänään esimerkiksi näin, kuinka eräs tyttö luki romaania pihalla auringossa. Aivan ihanaa. Ehkä meidän pitäisi kannustaa välitunnilla lukemiseen vielä enemmän, vaikka tarjota siihen joku oma rauhallinen tilansa, Matsinen pohtii.

Vili Pyylampi ja Kaika Nisonen nauttivat yleensä enemmän kirjan lukemisesta kuin siihen perustuvasta televisiosarjasta tai elokuvasta. Nisonen kertoo, että hänen on helpompi uppoutua kirjoihin. "Välillä ihan unohtaa, että lukee kirjaa eikä oikeasti elä jossain fantasiamaailmassa."

Kuva: Petra Mustonen

Lukeminen polarisoituu

Suomalaisten nuorten kiinnostus lukemiseen on heikentynyt. Jopa puolet nuorista lukee nykyisin vain, jos on pakko. Samalla nuorten lukutaito on heikentynyt huomattavasti sitten vuosituhannen alun.

Katariina Matsisen mukaan kehitys näkyy myös Jurvassa. Osa lukee edelleen todella paljon ja sujuvasti, mutta kuilu paljon ja vähän lukevien oppilaiden välillä syvenee. Lukutaito on oleellinen opiskelutaito, joten se vaikuttaa lähes kaikkeen koulumenestykseen.

Hyvä lukutaito ei Matsisen mukaan ole vain sitä mekaanista lukutaitoa, joka opitaan ensimmäisellä luokalla. Se on sitä, että selviytyy arjessa tekstien parissa.

– Osaa täyttää veroilmoituksen ja etsiä tietoa opiskelijatuesta. Ja että osaa tulkita ympärillä olevia tekstejä ja kuvia sekä arvioida, millaisiin lähteisiin voi luottaa. Lukutaito on kansalaistaito ja ihmisoikeuskysymys, Matsinen painottaa.

Koulussa pyritään monin tavoin sytyttämään lapsissa ja nuorissa lukemisen kipinä, mutta kaikkein suurin merkitys on kodilla. Alakoulun opettaja Terhi Ala-Nikkola korostaa sitä, kuinka tärkeää on, että jo ihan pienille lapsille luetaan ääneen.

– Kyllä me opettajina kuullaan lapsen juttelusta, kenelle on luettu kotona paljon. Lapsilla ja nuorilla, joille on luettu ja juteltu paljon ja jotka itse lukevat paljon, on monipuolisempi sanavarasto, Ala-Nikkola kertoo.

– Sanavaraston köyhtyminen näkyy tekstinymmärtämisessä ja kirjallisessa ilmaisussa. Enää ei tunnisteta sanojen merkityksiä, Matsinen lisää.

Terhi Ala-Nikkola ja Katariina Matsinen korostavat, että lukeminen on paitsi hyödyllistä, myös antoisaa ja viihdyttävää. Se on matkustamista eri maailmoihin.

Kuva: Petra Mustonen

Genrejä laidasta laitaan

Katariina Matsinen kysyy yläkoululaisten lukijoiden joukolta, kuinka monelle on luettu ääneen lapsena. Jokainen nostaa käden pystyyn. Lapsuuden suosikkeja ovat olleet esimerkiksi Kuka lohduttaisi Nyytiä?, Pekka Töpöhäntä, Pikku-Makko, Myyrä-kirjat sekä Tatu ja Patu.

Melkein kaikki ovat pitäneet lukemisesta ja lukeneet paljon lapsesta asti. Nella Sillanpää puolestaan kertoo, että hänellä ei vielä alakoulussa ollut kovin paljon intoa lukemiseen.

– Kunnon innostus alkoi noin vuosi sitten kesälomalla. Ensin kuuntelin paljon rikoskirjallisuutta, sitten innostuin myös lukemaan sitä, Sillanpää kertoo.

Kun nuorilta kysyy, mitä he lukevat, tulee mainituksi lähes jokainen olemassa oleva genre. Fantasia, scifi, kauhu, dystopia, romantiikka, ylipäätään nuortenkirjat. Nyt pinnalla on erityisesti romantasia eli romantiikkaa ja fantasiaa yhdistävä kirjallisuus. Myös sarjakuvia ja tietokirjoja luetaan paljon.

– Luen paljon uusia trendaavia kirjoja, Alice Osemanin kirjat ovat suosikkejani. Ja opiskelen aasialaisia kieliä, joten tulee luettua sellaisia kirjoja, joissa käydään läpi kielten historiaa, Veera Ojala kertoo.

– Luen paljon klassikoita. Tuntuu, että monet vanhat kirjat ovat parempia kuin uudet. Tällä hetkellä luen Jules Vernen Kapteeni Nemo ja Nautilus -kirjaa. Harkitsin myös Tuntematonta sotilasta, sen luen varmaan myöhemmin, Vili Pyylampi sanoo.

– Olen lukenut Metsästäjän opasta, koska haluaisin hankkia metsästyskortin. Lajintunnistus on mielestäni oma vahvuuteni, Nella Sillanpää kertoo.

Veera Ojala ja Eerin Keltto kertovat, että he löytävät kirjasuosituksia usein sosiaalisesta mediasta. He pitävät kirjoista, joihin pystyy samaistumaan. "Vaikka kirja sijoittuisi fantasiamaailmaan, se voi silti käsitellä samaistuttavia asioita."

Kuva: Petra Mustonen

Alice Osemanin nuorten aikuisten romaanit ja sarjakuvaromaanit ovat nyt erityisen suosittuja. Heartstopper-sarjakuvasta on tehty myös suosittu Netxlix-sarja.

Kuva: Petra Mustonen

Kirjoja omaan makuun

Katariina Matsinen kertoo, että kouluilla ei ole käytettävissä kovin suurta budjettia kirjojen hankkimiseen, mutta hankinnoissa kuunnellaan oppilaiden toiveita. Tärkeämpää on kuitenkin yhteistyö kirjaston kanssa.

– Meillä on sellainen sopimus, että jokaisella oppilaalla on oltava voimassa oleva kirjastokortti. Teemme kirjastovierailuja ja meillä käy välillä kirjavinkkari suosittelemassa kirjoja, Matsinen kertoo.

Hän kertoo, että nuoret saavat yleensä valita, mitä kirjoja lukevat koulua varten. Louis Sacharin nuortenkirja Paahde on seiskojen yhteinen koulukirjasarja, jota luetaan yhdessä. Kasilla luetaan genrekirjallisuutta ja ysillä uusinta nykykirjallisuutta, myös klassikkoja. Tietokirjojen suosio on myös lisääntynyt.

– Kun kirjan saa valita itse, niin aika usein joku oppilas kysyy jonkin aikaa luettuaan, että saako kirjan vaihtaa. Sanon, että ilman muuta. Kannattaa etsiä sellainen kirja, joka lähtee heti rullaamaan. Se innostaa lukemaan lisää.

Ala-Nikkola ja Matsinen harmittelevat, ettei kirjahyllyä löydy enää joka kodista. "Onneksi meillä on kuitenkin Jurvassa erinomainen kirjasto."

Kuva: Petra Mustonen

Kaikki keinot sallittuja

Terhi Ala-Nikkola kertoo, että alakoulun puolella erilaiset lukukilpailut ovat toimineet hyvin lukemiseen kannustamisessa. Hän on järjestänyt arvontoja, joissa jokainen luettu kirja on yksi arpalipuke. Lyhyetkin kirjat käyvät mainiosti, silloin lapsi saa nopeasti onnistumisen kokemuksia.

– Meillä on ollut myös koulun yhteisiä kampanjoita. Olemme esimerkiksi tehneet seinälle kuvan lohikäärmeestä, ja sitten sen ympärille kootaan luetuista kirjoista tiiliseinää, Ala-Nikkola kertoo.

Sujuvan lukutaidon kehittymiseen ei kuitenkaan riitä yksinään se, että lapsi lukee koulussa. Koteihin Matsinen ja Ala-Nikkola antavat sellaisen vinkin, että lukemiseen innostamisessa kaikki keinot ovat sallittuja. Esimerkiksi lukemisesta palkitseminen tavalla tai toisella.

– Tärkeintä on kuitenkin se, että on kiinnostunut lapsen ja nuoren lukemisesta ja suhtautuu siihen kannustavasti, oli oma suhde lukemiseen sitten millainen tahansa, Ala-Nikkola sanoo.

Lukemisella on lukuisia tutkittuja hyötyjä, joista osa saattaa kuulostaa yllättäviltäkin. Matsinen kertoo, että lukemisen on todettu jopa ehkäisevän miesten syrjäytymistä maailmalla. Erityisen hyödyllistä on juuri pitkien tekstien, kuten kirjojen lukeminen.

– Kirja tarjoaa hitaan maailman ja harjoittaa pitkäjänteisyyttä tavalla, jota on digitalisoituneessa yhteiskunnassa yhä vähemmän tarjolla. Kirjat myös avartavat maailmankatsomusta, ja niiden lukeminen parantaa empatiakykyä ja itsemyötätuntoa, Matsinen sanoo.

Myös nuoret ovat huomanneet, että lukeminen opettaa uusia asioita, myös itsestä. Veera Ojala kertoo, että kaunokirjallisuuden lukeminen tuotti hänelle oivalluksen siitä, mitä hän haluaa tehdä tulevaisuudessa.

– Olen lukenut kirjoja, joissa käsitellään esimerkiksi mielenterveyden häiriöitä. Tajusin, että vitsi, minä haluan auttaa ihmisiä ja tehdä tuota, mitä auttajat tekevät kirjoissa. Haluaisin joko psykologiksi tai psykiatriksi, Ojala kertoo.