Viime aikoina lehdissä on kirjoitettu Kurikassa tapahtuvan poliittisen päätöksenteon hankaluuksista. Ajoittain vaikuttaa, että kaupungin asukkaiden etu ei ole ensisijainen. Kaupunginjohtajan valintaprosessi on yksi näistä hankaluuksista.
Ymmärrän harmin mikä syntyi, kun Jalasjärveä ei otettu mukaan prosessiin. Kuntaliitoksen myötä tulevan yhteistyön, osallisuuden ja luottamuksen kannalta menettelytapa ei ollut järkevä.
Hallinto-oikeus kuitenkin totesi prosessin lainmukaiseksi. Olisi ollut järkevää hyväksyä hallinto-oikeuden päätös. Näin toimimalla Kurikassa olisi kaupunginjohtaja ja kaupungin sekä sen asukkaiden asiat etenisivät strategioiden mukaisesti eteenpäin, kuten tulevaisuuden suunnannäyttäjien tulisi tehdäkin.
Päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja nyt taas odotetaan. Tämä valittamisen kulttuuri heijastuu jo kaupungin imagoon. Negatiivinen imago vaikuttaa kielteisesti vetovoimaisuuden lisääntymiseen.
Lisäksi päätöksestä uudelleen valittaminen vaikuttaa tarkoitushakuiselta ja alkuperäinen ajatus epäreiluudesta Jalasjärveä kohtaan jää varjoon. Väistämättä jää miettimään oliko alun perinkin tarkoitus vaikeuttaa valitun kaupunginjohtajan virkaanastumista? Toimintaympäristö kun saadaan vaikuttamaan hankalalta.
Miltä tämä näyttää ulkopuolisten silmissä? Niiden jotka pohtivat siirtävänsä tänne esimerkiksi yrityksensä tai muuttavansa asumaan? Usein ihmisten valinnat rakentuvat mielikuvien varaan, joille haetaan vastinetta käytännöstä. Jotakuta saattaa harmittaa, jos hänen Coca-Colansa tarjoillaan ilman hiilihappoa. Se ei vastaa mielikuvissa syntynyttä ajatusta sihisevästä ja virkistävästä juomasta. Miten on Kurikan laita?
Kurikka käy läpi muutosta, jonka läpivienti huutaa rooleihin selkeyttä ja pysyvyyttä. Strateginen tavoitteiden mukainen työskentely vaatii tuekseen ihmisiä, jotka uskovat onnistumiseen, eivätkä jarruta sitä.
Tulevat kuntavaalit antavat äänestäjille mahdollisuuden valita heille valtuutetut, joiden luottavat ohjaavan vakaasti Kurikkaa kohti tulevaisuutta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia samalla säilyttäen Kurikan, Jurvan sekä Jalasjärven omat yksilölliset erityispiirteensä sekä voimavaransa.
Tämän mietintään kannattaa uhrata vähän aikaa.
Ville Nisonen