Pääkirjoitus

Oma to­ri­pol­lii­si

Kurikassa virisi viime keväänä uudestaan eloon ajatus Juha Miedon näköispatsaan toteuttamisesta. Joitakin vuosia aiemmin hanketta oli jo Miedolle kaupiteltu, mutta vielä tuolloin Mietaa kieltäytyi kunniasta vetoamalla meneillä olleeseen poliittiseen uraansa.

Nyt mieheltä on suostumus saatu ja taustatyötä patsaan saamiseksi Kurikkaan on tehty noin viitisen kuukautta. Tämän taustatyön tulokset luovutettiin viime viikolla kaupungin virkamiesjohdolle. Tarkoituksena on, että Kurikan kaupunki ottaa nyt vastuun hankkeen etenemisestä.

Patsaan ja jo pelkän patsashankkeen uskotaan tuottavan Kurikalle merkittävää hyötyä. Mahdollisuudet siihen ovat olemassa. Patsas aiotaan muun muassa rahoittaa yritysten, yhteisöjen ja yksityisten tuella, joten jo varainkeruukampanjan aikana Kurikka voi päästä luomaan sellaisia yhteiskunnallisia yhteyksiä, joihin sillä ei aiemmin ole luontaista väylää ollut.

Valmistuttuaan Mietaan pronssinen näköispatsas on varmasti sellainen maamerkki, jonka äärelle Kurikassa pysähdytään. Hyviä esimerkkejä on Suomi pullollaan. Yksi niistä on Oulun kauppatorilla seisova pronssinen Toripolliisi.

Patsas, oli se sitten näköispatsas tai hiukan viitteellisempi näkemys kohteestaan, ei ole ainoa tapa, jolla paikkakunnalla syntyneitä ja asuneita eri alojen sankareita voi kunnioittaa.

Jo vanhastaan puistoja, teitä ja aukioita on nimetty merkkihenkilöiden mukaan, samoin kuin rakennuksia, auditorioita ja juhlasaleja. Jokainen nimeäminen on merkityksellinen. Ne ylläpitävät paikkakunnan kulttuurihistoriaa ja välittävät kuin varkain tietoa niistä asioista, joista alueella ollaan ylpeitä.