Toispaikkakuntalaisen mietteitä Sellasta

Tulin taas kerran kesää viettämään Jurvan alueelle ja ensitöikseni kuulin viimeaikaisista Sellan tulevaisuutta käsitelleistä keskusteluista.

Olen toispaikkakuntalaisena yhä uudestaan ihaillut Sellan/Nikkarikeskuksen ainutlaatuisen komeaa ulkokuorta ja sen sisätilojen tunnelmallisuutta ja olen vuosia ihmetellyt, miksei sille ole löytynyt pysyvää ja näkyvää toimialaa.

Sellaa upeampaa julkista rakennusta tuskin löytyy puolen Suomen alueelta ja sydämestäni soisin sille sopivan ja sen arvoisen tehtävän ja toimialan.

Kun Jurva tunnetaan vieläkin laajalti muualla Suomessa sen puuseppä- ja huonekaluperinteestä, tuntuisi lähes itsestään selvältä, että tämä historia ja kädentaito saisivat Sellasta arvoisensa tyyssijan.

Siellä voitaisiin peilata huonekalujen ja puusepän taitojen historiaa Jurvan ja sen lähialueiden (miksei koko Suomen) näkökulmasta pysyvien ja vaikuttavien näyttelyiden muodossa.

Näyttelyn kohokohtina voisivat olla alan mestarit kertomassa kokemuksistaan ja näyttämässä taitojaan. Tulee mieleen kysyä, voitaisiinko nykyisen Puuseppämuseon tarjontaa osaksi hyödyntää näyttelyn rakentamisessa?

Matkailijavirtoja voitaisiin houkutella paikalle muualta Suomesta (ja lahden takaa Ruotsin puoleltakin) modernin markkinoinnin keinoin.

Markkinoinnille antaisi lisäpontta, jos puusepäntaitojen koulutusta voitaisiin edes hitusen kääntää entiseen Jurvan malliin ja jos saataisiin entisten kevätnäyttelyjen kaltaisia tapahtumia järjestetyiksi. Tavoitteena tulisi olla saada bussilasteittain ihmisiä paikalle ympäri vuoden tutustumaan ainutlaatuiseen jurvalaiseen osaamiseen ja perinteeseen.

Tällainen ”itsestään selvä” ratkaisu vaatisi kosolti luovuutta, ideoita ja investointeja, mutta toisi epäilemättä Jurvalle sen kipeästi kaipaamaa identiteettiä ja koko nykyiselle Kurikan kunnalle ainutlaatuisen matkailun vetonaulan.

Toivon toispaikkakuntalaisena Jurvalle ja Kurikan kunnalle rohkeutta, uskoa ja tarmoa tällaiseen tekemiseen. Nämäkin ominaisuudet kuuluvat ymmärtääkseni eteläpohjalaiseen luonteenkuvaan ja kulttuuriin!

Jukka Laitakari, fil. tri

Jyväskylä, Närvijoki