Naisten retki merelliseen Helsinkiin

Jokavuotinen ja odotettu seurakunnan järjestämä naisten retki toteutui tänä vuonna 3.-5. toukokuuta. Retkikohteena oli tällä kertaa merellinen Helsinki ja matkanjohtajina tuttuun tapaan Aija Niemelä ja Maisa Ala-Luopa. Meitä matkalaisia oli yhteensä 38 eri puolilta Kurikkaa, myös Jurvan ja Jalasjärven alueelta.

Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Kansallismuseon omistama ateljeekoti Hvitträsk Kirkkonummella. Arkkitehtikolmikko Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren suunnittelivat itselleen erämaa-ateljeen ja asuinrakennuksen, joka valmistui vuonna 1903. Jykevät, kansallisromantiikkaa henkivät rakennukset ovat kauniilla paikalla luonnon helmassa.

Nuori oppaamme tarinoi noiden kolmen arkkitehdin elämästä yli sadan vuoden takaa. Ihastelimme kaunista sisustusta ja ateljeen isoista ikkunoista avautuvaa järvimaisemaa. Taiteilijoiden kädenjälki näkyi kaikkialla talossa. Kaikki oli tyylikästä pienintä yksityiskohtaa myöten. Museossa toimii myös tilausravintola, jossa nautimme maittavan lounaan.

Jutustelua tutun kurikkalaisen kanssa

Pääkaupungissa suunnistimme ensin Hietaniemen hautausmaalle. Presidenttien ja muiden valtiomiesten hautamuistomerkit löytyivät helposti. Aikamme käveltyämme tuolla valtavalla hautausmaalla onnistuimme löytämään myös taitelijakukkulan, jonne on haudattu monia säveltäjiä, muusikoita, kirjailijoita ja näyttelijöitä.

Ajoimme kaupungin halki Vuosaareen Kallvikinniemeen. Siellä oli majapaikkamme, ortodoksinen kulttuurikeskus Sofia, meren rannalla luonnon helmassa. Erityisesti loppumatkan pienet, mutkaiset ”polut” olivat haasteellisia linja-autolle. Mutta ei hätää, taitava kuljettajamme Jouko selvisi niistä hyvin.

Sofian päärakennuksessa oli ruokasalin ja kokoustilojen lisäksi myös pieni kappeli, jossa Helsingin emeritusmetropoliitta Ambrosius piti meille iltahartauden. Kappelin seinustalla oli vain muutama tuoli, joten seisoimme tuon lämminhenkisen tilaisuuden ajan kauniiden pyhäinkuvien ympäröimänä.

Tapasimme illalla vielä eduskunnan tiedotuspäällikkö Marjo Timosen. Tämän entisen kurikkalaisen monet tunsivatkin. Hänelle taas Sofia ja metropoliitta Ambrosius olivat tuttuja ennestään. Marjo jutteli meille työstään eduskunnassa. Hänelle sai myös esittää kysymyksiä, joihin hän innostuneesti vastaili. Se oli mukava tapaaminen.

Tuomiokirkko, Suomenlinna ja Oodi

Lauantaiaamuna aloitimme Helsinkiin tutustumisen Tuomiokirkosta. Kylmä viima puhalsi kirkon rappusille, jossa odottelimme opastamme. Oppaan johdolla tutustuimme Senaatintoriin ja Tuomiokirkkoon, jossa istahdimme etupenkkeihin kuuntelemaan Maisan pitämää aamuhartautta.

Kiertoajelulla kaupungin ytimessä saimme paljon tietoa mm. julkisten rakennusten arkkitehtuurista. Saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel työskenteli 1800-luvulla Suomen suuriruhtinaskunnassa. Hän edusti uusklassista empiretyyliä, joka näkyy Tuomiokirkon lisäksi monissa Helsingin julkisissa rakennuksissa. Kelpasi niitä bussin ikkunasta katsella!

Nopeimmat meistä ehtivät nauttia Kauppatorilla kahvit ennen astumista vesibussiin, joka vei meidät Suomenlinnaan. Oppaiden johdolla kiersimme linnoitusta reippaasti kävellen, välillä kuunnellen linnoituksen historiaa aina Ruotsin vallan ajoista venäläisen kauden kautta Suomen itsenäisyyden aikaan asti.

Oppaamme johdatti meidät myös Ehrensvärdin museolle. Augustin Ehrensvärd oli ruotsalainen kreivi ja sotamarsalkka, Suomenlinnan suunnittelija ja rakennustöiden johtaja. Hän on Suomenlinnan historian keskeisin hahmo. Hänen hautamuistomerkkinsä sijaitsee Suomenlinnan Susisaaren linnanpihalla keskeisellä paikalla. Ehrensvärd haudattiin linnanpihalle vuonna 1783.

Kierroksen jälkeen oppaamme ohjasi meidät ravintolaan lounaalle. Olimme katselleet mereltä nousevia tummia sadepilviä, mutta pääsimme parahiksi ruokapaikkamme suojaan ennen kuin sade alkoi.

Tykistölahden lauttarannasta palasimme takaisin Kauppatorille, josta Jouko kuljetti meidät bussilla uuteen, upeaan kirjastotalo Oodiin. Ulkona satoi, mutta me olimme kaupunkilaisten yhteisessä viihtyisässä ”olohuoneessa”. Väkeä oli paljon, mutta niin oli tilaakin. Ja minkälaista!

Oodi on sekä kirjallisuuden talo että monipuolinen kaupunkikokemus. Tilat ovat kaikkien vapaassa käytössä seitsemänä päivänä viikossa, aamuvarhaisesta iltamyöhään. Se on kaikkine mielenkiintoisine ratkaisuineen todella tutustumisen arvoinen paikka! Jos ei sadetta pelännyt, oli meillä mahdollisuus myös viettää vapaata aikaa kaupungilla.

Sisältörikas päivämme päättyi illallisristeilyyn MS Katarinalla, joka risteilyn päätteeksi saattoi meidät suoraan Sofian laituriin.

Virkistystä arjen vastapainoksi

Sunnuntaiaamuna suuntasimme messuun Temppeliaukion kirkkoon. Ennen messun alkua meillä oli aikaa istua rauhassa ja katsella tuota kaunista, erikoista kirkkoa. Messu oli hyvin perinteinen ja sitä juhlisti tasokas Cantabile-kuoro.

Kirkkokahvien jälkeen ajoimme Sibelius-monumentille, josta kotimatkamme alkoi. Matkalla pysähdyimme vielä syömään kauniiseen hämäläismaisemaan, Hämeenlinnan Aulangolle.

Matkanjohtajamme olivat taas koonneet monipuolisen ja täysipainoisen ohjelman Helsingin-matkallemme. Tutustuimme uusiin paikkoihin ja saimme lisää tietoa ennestään tutuista kohteista. Matka tarjosi kotoisten kevätpuuhien välillä mukavaa virkistystä arjen vastapainoksi.

Inkeri Koskela