Miksi Y-tonttien myynti pantiin pöydälle valtuustossa?

Maanantain 4. maaliskuuta kaupunginvaltuuston esityslistan mukaan Kurikan ”ympäristötoimi” oli asettanut kaksi Y-tonttia julkiseen myyntiin. Kukaan ei tiedä eikä tunnusta kuka tuo ympäristötoimi on, eli asian valmistelulla ei liene varsinaista ”äitiä”. Lopullisen esittelyn kaupunginhallitukselle teki luonnollisesti kaupunginjohtaja. Asiakirjoista ei ilmene yhtään asiallista perustetta, miksi Y-tontteja pitäisi noin yleensä ottaen vain myydä pelkästään rahan saamiseksi akuutisti kunnalle. Tässä yhteydessä on kuultu hallinnon käyttävän termiä ”Kyllä markkinat ratkaisevat”.

Kaupunginhallituksen jäsenistä ei kukaan tunnusta tietävänsä, mihin tarkoitukseen ostajakandidaatit aikoisivat kiinteistöhankintansa käyttää. Salauksesta huolimatta on tullut julki, että Attendo Oy aikoisi rakentaa tontilleen kehitysvammaisten hoivayksikön. Tämä asia tuli julki, kun Attendo Oy:lle annettiin tilaisuus poikkeuksellisesti lobata hankettaan valtuustossa. Lapti Oy:n hankeajatuksesta taas ei ole mitään tietoa. Tontille voi tulla vaikkapa amerikkalais-venäläinen tiedusteluasema.

Uskon, että Kurikan kaupungin tekninen henkilöstö allekirjoittaa mielipiteeni, kun sanon, että Y-tontilla on kaavoituksessa käsitteellisesti aivan erityinen merkitys. Sen merkinnän avulla kunta voi säännellä kunnalta lakimääräisesti vaaditun palvelutuotannon ja rakentamisen strategista ohjausta. Sen takia Y-tontin myyntiin tulee aina liittää perusteellinen valmistelu ja selvitys siitä, miten hanke istuu kunnan muuhun toimintaan ja maksajan, kunnan reunaehtoihin ja tavoitteisiin.

Kurikan kaupungin yrittäjästrategiaan kuuluu juhlavia lauseita ja yleviä ajatuksia. On elinvoimaohjelmaa ja yrittäjä-Kurikan veto- ja elinvoimaa. Paikallista yrittäjyyttä kaikessa toivotaan. ”Johdamme tiedolla, avoimesti ja aidosti yhdessä.” Kehittämistoimi, käytännössä siis kehittämispäällikkö toteuttaa elinvoimaohjelmaa, jonka tavoite näyttää olevan kaukana valtuuston tahdosta.

Mitään hienoista strategia-ajatuksista ei näissä esityksissä nähty. Siksi valtuusto yksituumaisesti esitti asian pöydälle mahdollista uutta valmistelua varten. Sen sijaan kehittämispäällikkö riehui sopimattomalla tavalla vaatien lisäohjeistuksia valtuustolta, vaikka päätös oli jo lyöty pöytään. Myöhemmin pöytäkeskustelussa hän kuuluvasti todisti kyseessä olleen pelkän tontinmyynti aikeen. Kiihtyminenkö paljasti, kuka asiassa on ollut aktiivinen valmistelija?

Nyt on mielestäni aika tuoda näitä evästyksiä julkisuuteen, kun asia on vielä ”lämmin” ja kaikkien muistissa.

Miten sitten olisi tullut menetellä?

Uskallan kysyä, piittaako Kurikan kehitystoimi tosiasiallisesti paikallisuudesta tai alueellisen yrittäjyyden elinehdoista juurikaan. Teot ja teoriat eivät näytä kohtaavan.

Jos aidosti halutaan kurikkalainen oma julkinen palveluala tai kurikkalainen yrittäjyys ja elinkenotoimi edes samalle viivalle massiiviset pääomat omistavan kansainvälisen toimijan kanssa on toimittava hiukan toisin.

Esimerkiksi kehitysvammaisten palvelutuotannossa on selkeä markkina. Sen maksaja on ainoastaan ja vain kurikkalainen veronmaksaja kunnan kautta. Ei siis ole pelkoa tai ongelmaa siitä, että joku bisneksen haistanut taho luopuukin. Asiakkaat ovat olemassa ja joku taho heidät aina hoitaa.

Jik ky hoitaa tuon tehtävän kaupungin tilauksesta. Käytännössä asiakkaat hoidetaan siis Jikin omana toimintana Kurikassa sekä Jurvan ja Jalasjärven keskuksissa tai ostopalveluina alueellisilta, pieniltä yrittäjiltä. Tuon selkeän markkinan tarkempi määrittely ja toimintamalli on valmisteluvaiheessa Jikissä ja asia on keskeneräinen. Tästä asiasta piittaamatta ja mitään valmistelun vaiheesta kysymättä kaupunginhallitukselle esitettiin tuon markkinan siirtämistä kansainväliselle isolle yritykselle mitenkään noteeraamatta muuta paikallista vaihtoehtoa.

En halua tässä kysellä edellä kerrotun vaihtoehdottomuuden motiiveja, vaikka mieleni tekisi.

Kun esimerkiksi kehitysvammaisten hoivan osalta rakennetaan palvelusetelimalli Jikissä ja vaihtoehtona samalla kehitetään korkeaan laatuun keskittyviä palvelun tilaajamalleja, saadaan aikaan mahdollisuudet ja edellytykset myös paikallisille toimijoille sekä julkiselle toimijalle.

Kun kiinteistöjen investoinnin tuotoksi on olemassa hyväksyttävää tuotto, ei liene paikallisesti vaikeaa saada mukaan pääomasijoittajia. Toiminnan ja henkilökunnan paikallisuus takaa koko prosessin liikevaihdon ja hyväksytyn tuoton jäämisen alueelle.

Kehittämistoimesta on heitetty epäilys, ettei Kurikasta löydy yrittäjiä tai kiinnostusta aiheeseen. Rohkenen kuitenkin väittää muuta ja ainakin pitää uskaltaa testata asia. Jik on valmis tähän työhön, niin uskon. Kurikassa on yrittäjiä 9 prosenttia suhteessa väkilukuun, muualla maassa 5 prosenttia. Siinä on pohjaa.

Jos kansainvälinen toimija ”päästetään irti”, katteet ja tuotot katoavat muille maille. Paikkakunnalle jää ainoaksi tuotoksi kaikkein pienipalkkaisimpien hoivaajien palkkatulo. Siihenkin lopputulemaan olen varautunut, mutta en taistelutta.

Kurikkalainen yrittäjyys ansaitsee tässä asiassa edes pienen mahdollisuuden. Päättäjillä on näytön paikkansa nostaa paikallinen yrittäjä samalla viivalle globaalien kanssa.

Matti Ollila

Jikin johtokunnan puheenjohtaja

>>>>>>> Stashed changes