Metsästysseura Tarkka ry täyttää 70 vuotta

Metsästysseurojen historia on Suomessa varsin lyhyt verrattuna Keski-Euroopan maiden metsästysyhdistysten taipaleeseen.

Venäjä suhtautui aluksi kielteisesti metsästysyhdistysten perustamiseen, mutta Krimin sodan jälkeen asia muuttui. Vuonna 1865 perustettiin Suomeen ensimmäiset metsästysyhdistykset.

Myös Vaasan läänissä oltiin silloin aktiivisia ja samana vuonna 1865 saatiin lupa perustaa Jaktförening I Wasa Län eli Vaasan läänin metsästysyhdistys.

Suomen itsenäistyttyä seuroja perustettiin melkeinpä joka kuntaan ja Jurvassa, Kestinkylässä miehet olivat asialla jo vuonna 1932, josta ensimmäiset aineistot seuran synnystä löytyvät.

Noilta ensimmäisiltä vuosilta ei löydy varsinaisia kokouspöytäkirjoja, ennen kuin 13.7.1947, jolloin Tupenkylän koululla kokoontuneet erämiehet loivat syntysanat Jurvan Järvenpään Metsästysseura Tarkalle. Seura anoi heti kolmea hirven kaatolupaa, mutta lääninhallitus eväsi luvan, koska se saapui kaksi päivää myöhässä.

Yhdistysrekisteröinti tapahtui vuotta myöhemmin 1948, joten Metsästysseura Tarkka ry täyttää tänä vuonna 70 vuotta, jota juhlimme Järvenpään Nuorisoseuratalolla 20.1.2018.

Metsästysseura Tarkka on Jurvan vanhin metsästysseura. Seura on ollut suunnan näyttäjä useille myöhemmin perustetuille seuroille.

Metsästysseuran perustamiseen tarvitaan aina jokin sytyke sekä joukko innostuneita henkilöitä, jotka alkavat sen eteen työtä tekemään. Kun perustaminen on päätetty tehdä ja maanvuokrasopimukset tehtyä, onkin varsinaisen toiminnan aika.

Tätä työtä ovat monet sukupolvet kunniallisesti jo 70 vuotta tehneet ja työ jatkuu edelleen.

Seuran historiaa tehdessä ja lukiessa ovat ajatukset kulkeneet välillä salametsästyksestä yhteisiin talkoohetkiin, nuotiosavuista koiran haukkuihin. Niin rikkaita ovat olleet näiden miehien metsästyshetket ja saamme olla kiitollisia siitä, mitä he ovat tehneet metsästysseuran eteen.

Ajat ovat muuttuneet 70 vuodessa, mutta silti ajatus on edelleen sama: yhteistyö kyläläisten ja maanomistajien kanssa, riistanhoitotyö, talkoot, eväät repussa ja nuotion ympärille kokoontuminen samanhenkisten ihmisten kanssa.

Ehkä suurin muutos on naisten nimien löytyminen jäsenluettelosta ja elektroniikka-aikaan siirtyminen ja ehkä vaatetuskin on hieman erilaista kuin alkuaikoina. Silloin ei tiedetty GoreTex-tuotteista tai naamioverkoista, mutta osattiin laittaa villaa, olkia tai sanomalehtiä saappaisiin ja tehdä naamioverkot luonnon antimista.

Metsästysseura Tarkka ry:n hallinto, toimintatapa ja metsästysalue ovat näiden kuluneiden vuosien aikana muotoutuneet ja muotoutuvat myös tulevaisuudessa.

Metsästysseuran toiminta keskittyy näkyvimmin vuosittain lähinnä hirvenmetsästykseen, koska tienvarsille ilmestyy varoituskolmiot käynnissä olevasta hirvenmetsästyksestä. Tuolloin saattaa hyvin bongata itse jahtiin osallistuvia oranssiin pukeutuneita miehiä ja nykypäivänä myös naisia.

Metsästysseurassa on myös muutakin toimintaa kuin hirvenmetsästys. Ei voi olla unohtamatta pienriistan, pienpetojen ja suurriistan metsästystä, tärkeää riistanhoitotyötä, yhteistyötä maanvuokraajien ja kyläläisten kanssa sekä minua ja monta muuta metsästäjää lähellä sydäntä olevaa kenneltoimintaa eli koirien kasvatusta ja koulutusta sekä kokeiden että näyttelyiden järjestelyä.

Yhteistyö on asia, jota ei voi tarpeeksi korostaa. Se on tämän päivän yhdistyksien toiminnalle edellytys. Toivon, että tätä yhteistyötä tullaan jatkamaan ja viedään eteenpäin tarpeen mukaan.

Näillä mietteillä toivotan omasta puolestani 70 vuotta täyttävälle Metsästysseura Tarkka ry:n jäsenille tervan tuoksuisia nuotiotulia ja nautinnollisia metsästysreissuja tulevaisuudessakin.

Kunnioittakaa luontoamme – sieltä ei oteta mitään, vaan se antaa niille, jotka sen ansaitsevat.

Susanna Purtola

sihteeri Metsästysseura Tarkka ry