Ketkä päättävät tulevaisuudestamme?

Olen viime aikoina pohtinut kysymystä sitä, miltä kaupunkimme tulevaisuus näyttää ja mitä se merkitsee tavallisen kurikkalaisen eli jokaisen meistä kannalta. Olemme valinneet vaaleissa edustajat hoitamaan asioitamme ja meillä pitäisi olla oikeus luottaa heidän hoitavan ne ”huolellisesti”.

Kun valitin Kiuaskallion uimahalli-liikuntahalli–hankkeesta, siihen oli kaksikin eri syytä.

Toinen syy oli se, että Kurikan investoinneissa pitäisi noudattaa edes jonkinlaista tasapuolisuutta ja toinen se, että hallintomme nosti Kiuaskallio-hankkeen heti toteutettavaksi, vaikka kiinteistötyöryhmässä hanke oli yhteisellä päätöksellä sijoitettu toteuttavaksi vasta vuosina 2027 – 2030.

Kun Kurikka-Jalasjärvi–liitos aikanaan tehtiin, kolmen vuoden siirtymäajalle sovittiin investointien määräksi Kanta-Kurikalle (eli Kurikka ja Jurva) 7 osaa ja Jalasjärvelle 5 osaa. Se vastasi suurin piirtein väkilukujen suhdetta.

Kiinteistötyöryhmänkin raportin jälkeen on ilmaantunut eräitä välttämättömiä investointeja myös Jalasjärvelle, mutta jos Kiuaskallio-hankekin toteutettaisiin, se merkitsisi investointisuhdetta Kanta-Kurikalle (Jurva mukaan lukien) 3 osaa ja Jalasjärvelle 7 osaa. Se ei olisi lainkaan kunnallisen demokratian mukaista, johon olen aina halunnut luottaa.

Jos ylimääräistä rahaa olisi, myös ylimääräisiä investointeja voitaisiin harkita, mutta kun sitä ei ole, minun mielestäni hallinnollamme ei ole oikeutta käyttää rahaa täysin holtittomasti, jonka jälkeen luotetaan siihen, että lisävelat maksetaan aikanaan pois osakerahoilla.

Hallintomme toteutti jo Magneetti-hankkeen älyttömine tiejärjestelyineen, jonka menestykseen ei juuri kukaan usko ja nyt haaveillaan johtaville virkamiehille rakennettavasta ”hallintopalatsista”, jota sitäkään emme välttämättä tarvitse.

Kun aikaisemmat päättäjämme ovat hankkineet meille ”puskurin” vaikeita aikoja silmällä pitäen, velvollisuutemme on pitää siitä hyvää huolta.

Jos jatkamme näin, jokaisella kurikkalaisella on tämänhetkisen 4 218 euron sijasta omien velkojensa lisäksi vuonna 2022 kaupungin velkaa 6 107 euroa.

Vertailun vuoksi totean, että Alavudella ollaan velkaantumisesta huolissaan ja Teuva kulkee kriisikunnan nimellä, vaikka heillä kummallakin on asukasvelkaa noin 4 000 euroa/asukas.

Vaikka Seinäjoellakin on nyt velkaa noin 6 000 euroa, heillä toisin kuin meillä väkiluku lisääntyy ja myös liiketoiminta lisääntyy voimakkaasti.

Vertailun vuoksi totean, että esimerkiksi Isojoella velkaa on vain 309 euroa/asukas.

Kun lähes kaikki johtavat virkamiehemme asuvat muilla paikkakunnilla, näyttää siltä, että heitä ei paljon kiinnosta toimia juridisen termin mukaan ”huolellisen miehen” tavoin.

Heikki Kilpiä