Kestävän ja tasapainoisen kouluverkon puolesta

Kuten oli odotettavissa, on kouluverkkokeskustelu kesän ja alkusyksyn mittaan polarisoitunut. Usein väännetään siitä, että muutetaanko kouluverkkoa vai ei.

Mielelläni pohtisin sitä, että miten kouluverkkoa muutetaan ja mitkä ovat seuraukset. On nimittäin täysin selvää, että kouluverkko on muuttunut, muuttuu ja tulee muuttumaan. Kyse on siitä, miten me suhtaudumme tähän muutokseen ja hallitsemme sitä.

Minulle lähtökohta on se, että kouluverkon tulee olla monipuolinen, kestävä ja hyvin resursoitu. Monipuolinen siten, että kaupungissa pystyttäisiin turvaamaan laadukas opetus niin keskikokoisissa keskuskouluissa, kuin keskustaajamista kauempana olevissa pienemmissä haja-asutusalueen kouluissa.

Kestävä siten, että kouluverkon kouluihin pystyttäisiin kivuttomasti ja tehokkaasti investoimaan huomioiden koulun oppilasmäärä ja sijainti.

Hyvin resursoitu siten, että esimerkiksi tuntikehys jakautuisi mahdollisimman tasapuolisesti koulujen välillä ja opetusryhmien koot pysyisivät maltillisina koulusta riippumatta.

Nykyinen kouluverkko edellyttää toimenpiteitä, jotka eivät ole lyhyellä aikavälillä helppoja, mutta jotka toisaalta pitkällä aikavälillä luovat vakautta ja parantavat kaupungin sivistyspalveluja sekä turvaavat niiden saavutettavuutta. Koulun lakkautuminen on aina raskas asia yhteisölle, eikä sellaiseen ratkaisuun tule ikinä päätyä kevyin perustein.

Minä kannatan Keskikylän, Tuiskulan ja Säntin koulujen lakkauttamista. Koulujen investointitarpeet ovat raskaat suhteessa nykyisiin ja ennakoituihin oppilasmääriin – tässä on toki päättäjillä allekirjoittanut mukaan lukien peiliin katsomisen paikka, että miksi olemme ajautuneet näin suureen korjausvelkaan. Toisekseen koulujen etäisyydet muista kouluista ovat maltilliset, joten koulukuljetusmatkat säilyvät kohtuullisina.

Koulujen lakkauttaminen tasaisi muun muassa joidenkin kyläkoulujen laskevaa oppilasmäärää, mahdollistaisi tarpeellisen lisärakentamisen kirkonkylän koululle ja uuden koulun rakentamisen Kurikan keskustan alueelle, joka vuorostaan helpottaisi Paulaharjun koulun tilankäyttöä. Lisäksi tuntikehys kohdentuisi tasaisemmin ja investointeja olisi helpompi toteuttaa. Kokonaisuudessaan kouluverkko säilyisi monipuolisena, mutta vakaampana ja tasapuolisempana.

Sivistyslautakunnan kesäkuun yksimielisissä esityksissä asetettiin koulujen lakkauttamisille pitkät siirtymäajat, sekä varautuminen muun muassa kirkonkylän koulun lisärakentamiseen Jalasjärvellä ja uuden koulun rakentamiseen Kurikan keskustaajamaan.

Nyttemmin aikataulut, tekniset analyysit ja päätökset ovat kaupunginhallituksessa jonkin verran muuttuneet, enkä niihin ota tilanteen parhaillaankin eläessä sen syvemmin kantaa.

Toivon vaan, että yhteisöille ja kouluille annetaan aikaa tottua mahdollisiin muutoksiin ja että viesti kaupungin, koulujen ja vanhempien välillä kulkisi avoimesti. Vanhemmilla ja kouluilla on nimittäin paljon kysyttävää ja keväällä opin, että mitä kattavammin kysymyksiin vastaa, sitä paremmin osapuolet ymmärtävät toisiaan.

Avoimuuden edistämiseksi on sivistyslautakunta esittänyt, että keväällä toiminut kouluverkkotyöryhmä jatkaisi seurantaryhmänä, jolloin vastuu päätöksistä kannettaisiin myös päätöksenteon jälkeen ja tiedonkulku esimerkiksi tekniikan, sivistystoimen ja päätöksentekijöiden välillä turvattaisiin. Toivon, että työryhmä kokoontuisi mahdollisimman pian.

Käydään kouluverkosta kehittävää keskustelua ja koitetaan pohtia sivistyspalveluidemme tilaa myös oppilasennusteiden yli.

Jos nyt kykenemme tekemään hallittuja ja vastuullisia ratkaisuja, voivat ne tuoda vakautta ja hyvää vuosikymmenien perspektiivissä.

Aku Autio (kok.)

kaupunginvaltuutettu

sivistyslautakunnan puheenjohtaja