Kenellä kellot soivat?

Hienohelmat paheksukoot jyrkkiä ilmauksia, mutta hyssyttelyllä ajo päin seinää on varma.

Itsenäisen Kurikan kunnan komposteista yksi kantaa nimeä ”Kurikan kaupungin strategia 2019-2025”. Viritelmä on allekirjoittamaton, mutta vastuullinen on kaupunginjohtaja johdettuaan strategiatyöskentelyä.

Mitä vuodessa on saatu aikaan? Helppoheikkimäinen luettelo oivallisista asioista täydennettynä DDR:läisillä aivopesuehdotuksilla leikkikoulusta alkaen.

Leperrystä on kerrytetty kymmenen sivua, joista yksi on valokuvakooste ja toinen sivun täyttävä stiiknafuulia (Teuvo Pakkala: Lapsia) ”Balanced Scorecard”. Tekeleen visioksi nimitetty kruunu on lause: ”Kurikka on Suomen paras ja rohkein maaseutukaupunki 2025”.

Tämä sotamies Viirilälle sopiva tomppelius on osoitus naapurikunnillemme, että kurikkalaisia virka- ja luottamushenkilöitä ei tarvitse ottaa vakavasti.

Toki se on linjassa möläytyksen ”Kurikka – Kaikki lähellä” kanssa. Katteettomassa trossaamisessa outo häveliäisyyskö on estänyt möläytystaulujen pystyttämisen Jurvaan Viinatien alkuun, Sarvijoelle ja Koskuelle?

Kruunun helmeksi, jota väitetään toiminta-ajatukseksi, on strategiatyöpajassa (työpaja on klovnien ja näyttelijöiden mielisana ilveilyharjoituksilleen) tahkottu lause: ”Asiat tehdään kunnolla ja kuntalaisten parhaaksi”.

Onko siis niin, että tahkon pyörittäjät, myös luottamustehtävissä useampia vaalikausia veivanneet, nyt tunnustavat että ovat aiemmin työskennelleet juosten kusemalla ja piupaut kuntalaisille antaen? Ja nyt parantavat tapansa? Älä unta näe, juurihan totesimme, ettei Kurikan virka- ja luottamushenkilöitä tule ottaa vakavasti.

Kuntalain laatijat ovat tunnistaneet vaaran, että strategian rustailu johtaa helposti päiväuneksuntaan. Tästä syystä on säädetty: ”Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta”. Kun teillä veivaajilla on puutteellinen kyky luetun(kin) ymmärtämiseen, autan teitä puutostilassanne:

Oheinen kuva Kurikan väkiluku [1] osoittaa kaupungin olevan täydessä väestöpaon kriisissä. Siltä varalta, että paikalle ilmaantuu itseään kehuvia entisiä päättäjiä, muistutan, että karmeus oli selvästi nähtävissä (jos oli näkökykyä) jo vuosituhannen vaihteessa. Silloinkaan ette osanneet tehdä mitään.

Edes Tilastokeskuksen ennusteet eivät pysy ajan tasalla Kurikan syöksykierteessä, joka ei ole korjattavissa ilman oikeita täsmätoimia. Osoitan ne jäljempänä selkosuomella, kuin uutta vasikkaa sormesta juottaen.

Tilanteemme on kaikkien tiedossa [2]: Nykykunnista eniten kyliä on kadonnut Kurikasta, 22 kappaletta vuoden 1990 jälkeen. Vähä-älyistä on viritellä markkinointikampanjoita lööperiä laskien jotta kaupungin imago kohoaisi, kun pitäisi aloittaa korjaustoimet. Naivismia edustivat myös luulotelmat liian pienestä otoksesta [3], kun maaliskuun 2017 kyselyssä tavan kurikkalaisista vain kymmenesosa oli valmis suosittelemaan kaupunkia ulkopuolisille. Mitä vielä katastrofin merkkejä tarvitaan, kun edes 46 tyhjää liikehuoneistoa tai -rakennusta [4] eivät saa aikaan realismia kuntastrategiaan?

Miksi väki muuttaa pois? Kaupunkimme johto, kun ei ymmärtänyt asiaa, teetti taannoin 84-sivuisen muuttotutkimuksen, edelleenkään ymmärtämättä asiaa. Olemme saaneet lukea virkamiestemme ihmettelyjä, kuinka uima-, jää-, keila-, monitoimi-, hiphurraa (1 milj.€) potkupallo- , ja mitä niitä nyt onkaan, halleista huolimatta väki vähenee.

Suureen mysteeriin (jonka tosin tietää jokainen täysipäinen aikuinen) on neljä syytä: Muutto tapahtuu työpaikan perässä, elämänkumppanin luo, opiskelupaikalle tai paluuna juurille.

Kaupungin kannalta neljästä syystä olennainen ja asian ydin on: Työpaikan perään Kurikkaan muuttavista kaupungin näivettymisen estävät ennen kaikkea teollisuuden tekijät. Heistä jokainen kasvattaa kaupungin väkimäärää kertoimella kahdeksan [5] (Kemijärvi odottaa kerrointa kymmenen biotuotetehtaan työntekijämäärän avittamana).

Ei pidä haihatella että Kampus pelastaa millään tavoin Kurikkaa. Opiskeluaika (rahat aina vähissä) on välitila, ja opiskelija muuttaa tai jää työpaikan mukaan. Haihattelijat tulevat kokemaan kovia, sillä Seinäjoen nälkä kasvaa syödessä, eikä Ilmajoen agrologikoulutus jää viimeiseksi suupalaksi.

Täsmätoimet selkosuomeksi: Vain teollisuuden työpaikat voivat syöksykierteemme oikaista. Lisätessään väkilukua kertoimella kahdeksan, ne tuovat palvelualoille työpaikkoja kertoimella 1,8 [5]. Kun Kurikassa on huonekalu(hk)alalla loistava valmistusosaaminen ja tiettävästi myös tiloja, miksi emme maksimaalisesti käytä resurssiamme? Toki alalla on tehty virheitä (millä alalla ei oltaisi), mutta se ei saa olla este kaupungin konkreettiselle tuelle. Ulko- ja kotimaisten ketjujen, halpatuonnin ja myyntikanavien ryöstöpolitiikan puristuksessa voi vain ihailla yritysten sinnikkyyttä taistelussa, jossa varsinkin uusien alalle pyrkijöiden tie on vaikea. Asialle on kuitenkin tehtävissä paljonkin.

Ehdotukseni on ollut ja on, että Kurikan kaupunki rakentaa Sella Nova -näyttely-/myyntikiinteistön. Myyntikanavan luominen on tehokkaimmin vaikuttava tuen muoto. Jos oudoksut kaupungin ”sekaantumista bisnekseen”, muistanet että suurimmissa kaupungeissa on kaupungin sponssaama kauppahalli. Tällä kertaa tuotteet ovat vain jalostetumpia. Joku viisastelee, että onhan meillä Sella Jurvassa. Niin on, mutta menestyvän näyttelyn ja kaupan kannalta se vain on väärässä paikassa.

Turhan höpötyksen vähentämiseksi listataan Sella Novan piirteitä:

1. Pääsyehto Sella Novaan on periaatteessa Made in Kurikka. Naapurien kanssa voidaan muustakin keskustella, sillä tärkeää on näyttelyn monipuolisuus alusta alkaen.

2. Ajo valtatieltä sisään ja ulos pitää olla äärimmäisen yksinkertainen, vain max kymmenien metrien poikkeama. Loistava esimerkki on Juustoportti Jalasjärvellä.

3. Kahvio-ravintola on pakollinen, maukkaat suomalaisten suosikkiannokset riittävät, vrt. Ikean lihapullat.

4. Sella Nova ei ryöstä. Se ottaa myynnistä n. 15 %:n provision, eli sen millä talo pysyy toiminnassa. Näytteilleasettajilla on halutessaan näin mahdollisuus vaikka jatkuvaan superaleen.

5. Sella Nova on näytteilleasettajille täyden palvelun (sivujen luonti, ylläpito ja toiminta) nettimyymälä.

6. Sella Nova hankkii lisenssioikeudet maailman parhaaseen designiin. Hallintaan saadaan näin hk-teollisuuden vaikein alue ylittämättömällä tavalla, myös yksittäiselle yrittäjälle, ryhmälle tai verhoomolle. Lisenssinantajan mallikappale, kun on näytteillä Sella Novassa, antaa heti tiedon suomalaisen asiakkaan kiinnostuksesta. Ylivoimainen design antaa näkyvyyden maan medioissa ja maineen ostajien keskuudessa (huom.) yhtä aikaa kohdan 4. superalemaineen kanssa. Kaikki tuo ilman tavanomaiseen tuotekehitykseen liittyvää riskiä kaupallisesta epäonnistumisesta. Toimintatapa on hk-alalla uusi, mutta pitää muistaa että Velsakin parhaimmillaan valmisti lisenssillä norjalaisen Kvaernelands’in koneita, eikä Wärtsilä tekisi ainuttakaan moottoria ellei olisi aloittanut sveitsiläisen Sulzer’in lisensseillä.

7. Sella Novassa pääsevät huippuluokan markkinapaikalle, netissäkin, yksinyrittäjät ja aloittavat yrittäjät. Viimeksi mainituille kaupunki järjestää kolmivuotisen nimellishintaisen kirjanpidon ja yritysbyrokratian hoidon.

8. Jokipiin Pellavan ja Lennolin läsnäolo lisää Sella Novan kiinnostavuutta ja on heille itselleen tuottoisa diili markkinapaikasta johtuen. Kodin pienempien sisustus- ja koriste-esineiden tarjolla olo on välttämätöntä.

9. Ei ole tarpeen kuluttaa voimavaroja aina esiin tuputettavaan vientiin. Riittää, kun vallataan takaisin Ikean ja muiden ulkomaisten ketjujen ottamia markkinaosuuksia.

10. Sella Novan lyömätön etu koko seudulle on, että se luo lisää työpaikkoja naisille, suoraan edustamansa teollisuusalan ja välillisesti palvelualojen kautta. Tämä jos mikä on tarpeen väen pitämiseksi kaupungissa.

Sella Novan merkityksen laskentaproseduuri:

Kävijämäärä/v Suomen Ikea 7,2 milj [6], Hk-teoll:n kuntavero/hlö,v 3.170€ [10]

Liikevaihto/v Suomen Ikea 290milj€ [6], Hk-tekijöiden kuntavero yht/v 0,43milj€

Liikevaihto/kävijä Ikea 40,28€, Palv.aloille työllistyvät hlöä 243 [5]

Kävijämäärä/v Sella Nova 0,5milj, Palv.alojen palkka/kk, arvio 1.800€

Liikevaihto/kävijä Sella 40,28€, Palv.alojen kuntavero/hlö,v, 2073€ [10]

Liikevaihto/v Sella Nova, 20,14milj€, Palv.alojen kuntavero yht/v 0,50milj€

Hk-teoll:n liikevaihto/hlö,v 149.000€ [8], Kuntaverot palkoista yht/v 0,93milj€

Hk-alalle työllistyvät hlöä 135, Lisäys Kurikan väkilukuun 1.080 [5]

Hk-teoll:n palkka/kk 2.100€ [9]

Edellä Sella Novan kävijämäärä = Juustoportin kävijämäärä 0,5milj/v [7]. Käytännössä Sella Novan kiinnostavuus on suurempi kuin Juustoportin. Huomaathan tärkeät luvut: Sella Nova lisää Kurikan väkimäärää 1080 hengellä ja tuo palkkaverotuloja 0,93 milj€/v kaupungin kassaan. Näyttely-/liiketilan lopullinen ala voi olla 6.500 m2 maksaen tyypillisesti 6,5 milj€. Takaisinmaksuaika on siis n. 7 v. Tällaiseen takaisinmaksuun mikään merkittävämpi

hanke Kurikassa ei koskaan ole yltänyt.

Niille valopäille, jotka ovat löytävinään laskelmasta virheitä, huomautan että kyseessä on tavanomainen investointilaskelman ensimmäinen kierros. Laskenta tarkentuu seuraavilla kierroksilla.

Neljän kopla Pusa, Luukko, Alanen ja Isohella, olette päättäneet hirttäytyä Magneettiin. Siitä vain, mutta muun Kurikan ripustaminen samaan köyteen on liikaa. Kurikka-lehdestä 21.5.2018 saimme lukea, että 250 markkinointikirjettä on lähdössä (ei vielä lähtenyt) ”toimijoille”, ja melkein vuosi takaperin 7.8.2017 ”jalkauduitte yrityksiin” ja ”olitte lähtökuopissa” esittelemään aluetta. Saatana millaista leikkimistä Magneetti-nimisen katastrofin ympärillä, joka vain tuhoaa vanhan keskustan. Luuletteko tosissanne että Kauhajoen suunnalta Seinäjoen Ideaparkkiin (66.000m2 kulutus- ja päivittäistavarakauppoja, vapaa-ajan ja palveluiden liiketiloja, ravintoloita, kahviloita sekä huvipuisto) matkaavat kokevat kiertelyn jonain muuna kuin kiusantekona, kiertelyn, joka on räätälöity Pohjanmaan Kalusteelle ja Postitien tonttien arvonnousulle? Aiotteko ryhtyä kilpasille Sukarin Ideaparkin kanssa kurikkalaisten rahoilla?

Vielä yksi juttu koplalaiset, te ette osaa laskea. Voitte kuitenkin opetella: Lähteen [5] opastamana kykenette ehkä kalkyloimaan, että Kurikassa palvelualan työpaikka lisää väkilukua kertoimella 2,8. Jos siis Magneetin palvelualan työpaikoilla halutaan saavuttaa sama väestölisäys 1.080 henkeä kuin Sella Novalla, tarvitaan x = 1.080/2,8 = 386 puotipuksua Magneettiin. Jos taas halutaan kaupungille sama palkkaverotuotto kuin Sella Novalla, tarvitaan x = 930.000/2.073 = 449 puksua! Olisiko Magneetti jostakin toisesta maailmasta?

Jorma Kuusinen, DI, KTM

Lähteet:

[1]: stat.fi väestöennusteet, [2]: hs.fi katoavat kylät, [3]: epsi-finland.org kuntarating-2017, [4]: Kurikka-lehti 22.2.2018 P Yli-Karjanmaa, [5]: Kurikka-lehti 6.6.2017 Akseli Sisu, [6]: kauppa.fi ikean kasvu jatkuu vahvana, [7]: alueradion haastattelu, [8]: puutuoteteollisuus.fi toimialaraportti 6/2016, [9]: työpaikat.oikotie.fipalkkavertailu puuseppä, [10]: yle.fi kuntaverolaskuri Kurikka 2100/1800

>>>>>>> Stashed changes