Kaupungilla ei olisi tarve lomauttaa

Kurikan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 30.3.2020 aloittaa yhteistoimintamenettelyn koronakriisin seurauksena, mahdollisesti työtä vaille jäävän henkilöstön lomauttamiseksi.

Yhteistoimintaelin kutsuttiin koolle seuraavalla viikolla. Yhteistoimintaelimeen kuuluu edustajat eri hallintokunnista, ammattijärjestöjen edustajat, henkilöjaoston puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Neuvottelut aloitettiin seuraavalla perusteella: ”Valtioneuvoston linjauksen mukaisesti koronavirusepidemian vuoksi on kaupungin toimintoja rajoitettu tai keskeytetty.”

Menettelyyn lähdettiin molemminpuolisella ajatuksella siitä, että lomautukset ovat viimeinen keino, silloin kun kaupungilla ei ole tarjolla korvaavaa työtä niille, joiden työtehtävät loppuvat kriisin seurauksena. Ensimmäisessä neuvottelussa määrän uskottiin olevan vain kymmenien työntekijöiden luokkaa.

Neuvotteluprosessin aikana sivistyksen toimipisteillä laitettiin tuulemaan ja luku saatiin nousemaan huimaan 300 lomautettavaan työntekijään.

Arvioidut lomautukset työpaikoilla olisivat eri mittaisia. Varhaiskasvatuksessa viikosta kuukauteen, riippuen työtehtävistä ja laitoshuoltajilla jopa kaksi kuukauttakin enimmillään.

Varhaiskasvatuksessa pisimmillään lomautusta olisi tiedossa päiväkotien ”kasvatusvastuuttomille” työntekijöille eli niille, joiden työpanos normaalissa kiireisessä arjessa on kultaakin kalliimpaa. Mitä oikein tapahtuukaan nyt kun elämme poikkeusoloissa – heidät lomautetaan työtehtävistään kuukaudeksi!

Valtioneuvosto on väljentänyt koronasta johtuvia linjauksiaan ja joitakin suunniteltuja lomautuksia on peruttu. Varhaiskasvatuksessakin palataan liki ”normaaliin tilaan”, mutta edelleen kaupunki on lomauttamassa keskeisissä palveluissa työskentelevää henkilöstöä.

Onko vielä kyse alkuperäisestä perusteesta, vai haetaanko säästöjä henkilöstömenoista?

Onko niin, että matalapalkkaisilla työntekijäryhmillä maksatetaan koronalaskua?

Näin tämä näyttäytyy tässä tilanteessa. Valtio on väliaikaisen työttömyysturvalain voimassaoloaikana 16.3–6.7.2020 sitoutunut kustantamaan lomautuksesta tulevan omavastuuajan eli viisi päivää.

Kaupungin suunnitellut lomautukset ovat pääasiassa tuon viisi päivää, joten käykö kaupunki tässä tapauksessa valtion kukkarolla edistääkseen omia toimiaan?

Lomautukset kohdistuvat kaupungin matalapalkkaiseen henkilöstöön, joiden talouteen jo viikon palkan menetys tekee suuren loven, varsinkin lomautusten osuessa heinäkuulle ja elokuulle.

Kaupungin johtoryhmä oli sisäisesti valmis solidaarisuuslomautukseen tämän vuoden aikana. Lain mukaan koronan perusteella voidaan lomauttaa vain, jos työ on kokonaan loppunut tai oleellisesti vähentynyt.

Jos kaupungin johtoryhmä kokisi työnsä loppuneeksi, niin toki silloin olisi ollut mahdollisuus lomauttaa myös johtoryhmä? Koska näin ei taida olla, niin ei johtoryhmää kuin muitakaan työntekijöitä tulisi lomauttaa.

Nämä yt-lain mukaiset neuvottelut on käyty koronapandemiasta johtuen, joten taloudellisia säästöjä henkilöstömenoista ei näillä neuvotteluilla voida hakea, koska perusteena eivät ole olleet lainkaan taloudelliset/tuotannolliset syyt.

Neuvottelujen syyt ja niiden lopputulokset eivät nyt täysin kohtaa toisiaan.

Olemme edelleen henkilöstön edustajina sitä mieltä, että kaupungilla ei ole tarvetta näissä oloissa lomauttaa työntekijöitään.

Taisto Leppälä, JHL pääluottamusmies Juhani Eilola, KTN/Juko pääluottamusmies Vesa Toukkala, JYTY pääluottamusmies Sanna Isomäki, SuPer varapääluottamusmies, Kirsti Lähdesmäki, työsuojeluvaltuutettu