Eikö kaupunki ole omaisuuttamme?

Olen aina luullut, että meidän valitsemamme valtuutetut edustaisivat meitä ja yrittäisivät tehdä tästä omasta kunnastamme elinvoimaisen ja viihtyisän paikkakunnan, jossa kaikkien olisi hyvä olla. Tällä hetkellä ei hyvältä näytä.

Erilaiset kuppikunnat vetävät omiin suuntiinsa minkä ehtivät, ja hallintomme on joko täysin kyvytön tai ainakin haluton tekemään mitään asian korjaamiseksi.

Osa kaupungin ylimmästä johdosta puuhailee ilmeisesti Magneetin parissa ja osa omissa koulutuksellisissa sivutoimissaan. Kaupungin johto toimii lisäksi osittain salassa jopa kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston suuntaan, vaikka heidän tehtävänsä olisi minun käsitykseni mukaan tuoda asiat luottamusmiesten käsittelyyn niin valmiina ja niin selvinä, että päätöksentekijät ymmärtäisivät, mistä ovat päättämässä.

Eräänä esimerkkinä viittaan kaupunginhallituksen kokoukseen 17.2., jossa käsiteltiin kaupunkikonsernin ajankohtaisasioita. Pöytäkirjassa lukee, että kaupunginhallitus ”päätti merkitä raportin tiedoksi.”

Pyysin saada raportin itselleni, johon sain sanatarkasti vastauksen: ”Asiat olivat suullisesti tiedoksi annettavia konsernin ajankohtaisia asioita. Mitään kirjallista pöytäkirjan liitteeksi jätettävää raporttia ei annettu.”

Kunnallishallinto on erittäin vaikea juridiikan ala, mutta meillä kuntalaisilla pitäisi olla oikeus luottaa siihen, että virkamiehemme pystyisivät hoitamaan ne tehtävät, joihin heidät on palkattu.

Tuore talousjohtajamme puhui Kurikka-lehdessä jälleen osakevarallisuutemme päivityksestä, jota varten järjestetään jälleen suljettu seminaari, joka merkinnee käytännössä sitä, että taas valmistellaan jotakin meiltä tavallisilta kuntalaisilta salassa.

Muistutan siitä, että osakkeet ovat meidän omaisuuttamme eikä kenelläkään muulla ole oikeutta tuhota niitä. Kun meille ollaan tarjoamassa neuvoja sieltä sun täältä, totean että kukaan ei tiedä, kuinka tietty osake kehittyy, vaan sijoittaminen on enemmän ja vähemmän onnesta kiinni eikä sellaisia profeettoja ole olemassakaan, jotka pystyvät varmasti ennustamaan tulevan kehityksen.

Fortum on tähän asti maksanut varmasti kilpailukykyistä osinkoa ja Nesteen osake on korvannut arvonnousullaan hyvin sen, minkä se on suhteellisen matalalla osingollaan ”hävinnyt”.

Vaikka osakkeiden pitäminen samassa korissa onkin tietynlainen riski, on parempi ottaa se riski, kuin antaa kori joidenkin kalliiden meklareiden käsiin tai ruveta itse sitä puoskaroimaan.

Heikki Kilpiä

Kurikka