Työelämälähtöiseksi osaajaksi taitajakisojen kautta

Talotekniikan kaksi opiskelijaa Juho Tikkala Jurvasta ja Olli Mäkelä Ilmajoelta harjoittelivat Sedu Kurikan oppilaitoksessa Taitajakisoja varten. Pojat harjoittelivat edellisvuosien kisatehtävillä, jotka löytyivät Taitaja 2017 -sivuilta. Tehtävät ovat ammatillisesti vaativia ja niitä harjoittelemalla pojat saivat niistä samalla myös tarvitsemiaan työelämäntaitoja. Harjoittelun tavoitteena oli oppia perusrutiinit vaativien työtehtävien tekemisestä työelämän vaatimusten mukaisesti. Taitaja2017 -kisassa tarvittiin hyvää itseluottamusta omiin asennustaitoihin. Kisan kesto oli yhteensä noin 20 tuntia, mikä jakautuu kolmelle eri päivälle.

Juhon ja Ollin tavoitteena on ammatillisen koulutuksen jälkeen saada mielekäs, vaativa ja monipuolinen työ, josta myös maksetaan hyvää palkkaa. Tämä edellyttää heiltä itseltään panostamista työtapojen opiskeluun ja ammattitaidon kehittämiseen Taitaja2017 -kisojen avulla.

Heillä oli hyvät lähtökohdat kisaa varten, koska tukijoukoissamme oli kaksi entistä taitajakisan voittanutta Sedu Kurikan LVI-alan työpaikkaohjaajaa, Juho Hakala (2009) ja Ollin velipoika Juho Mäkelä (2016).

Juhon ja Ollin mukaan työssäoppimisjaksolla ei pääse tekemään vastaavia laajoja kokonaisuuksia itsenäisesti. Taitajakisassa kuitenkin vaaditaan itsenäistä työskentelyä. Alkukarsinnoissa oli monipuolinen hitsaustaito tärkeässä osassa, mutta loppukilpailuissa hitsausta ei ollut. Loppukilpailussa asennustyö täytyi pystyä tekemään alusta loppuun asennuspiirustusten mukaisesti urakkavauhdilla, ilman virheitä.

Taitajafinalistien mukaan kisassa menestymisen edellytyksenä oli laaja ja monipuolinen osaaminen alasta. He ovat tehneet monenmoista koko kouluajan.

Perusasioita he ovat opiskellat ahkerasti ensimmäisestä koulupäivästä alkaen, luppoaikaa heillä ei ole ollut yhtään. Alun alkaen oli yhteensä kuusi opiskelijaa, jotka olivat halukkaita panostamaan opiskeluun ja kisaan tosissaan. Osa opiskelijoista valitsi tässä vaiheessa ulkomaan työssäoppimisen ja osalla oli muita kiireitä, joten he eivät ehtineet paneutua harjoitteluun kuten kisassa mukana olleet.

Poikien mukaan yhtenä tärkeänä itseluottamuksen ja taidon kehittämisenä on ollut NY-yritys toiminta. NY-yrityksessä he ovat tehneet asiakkaille putkiremontteja oman yrityksen kautta.

On tärkeää panostaa todella motivoituneisiin nuoriin. Motivoituneisiin osaaviin nuoriin panostaminen on monessa kohtaa tänä päivänä unohtunut, kaikki tasapäistetään samaan muottiin. Me Kurikan LVI –alalla katsomme, että on todella tärkeää huomioida ne pystyvät opiskelijat, ja antaa heille sellaista työelämälähtöistä oppia, minkä he pystyvät omaksumaan. Taitaja-kisoihin osallistuminen on erittäin hyvä tapa siihen. Perusasiat ja opiskelijan oma motivaatio on oltava todella hyvin hallinnassa ennen kuin kannattaa lähteä valmentautumaan itse kisaan.

Tällä hetkellä eletään muutosten aikaa ammatillisessa koulutuksessa. Toisaalta Koulutuskuntayhtymä Sedussa panostetaan huimasti koulurakennuksiin niin Kurikassa kuin Seinäjoella, mutta opetuksen resurssit valtiovallan taholta ovat laskeneet todella alas.

Kaiholla voi muistella aikaa, kun lähiopetusta annettiin 36 tuntia viikossa. Nyt opetukseen käytettävät resurssit ovat alle 25 tuntia/viikko, joka kyllä valtakunnallisessa vertailussa on hyvää tasoa. Monella koulutuksen järjestäjällä lähiopetustunnit ovat huomattavasti vielä pienemmät. Opetusta pyritään siirtämään säästösyistä työelämän tehtäväksi.

Tällä hetkellä työantajat valittavat monella alalla, kun ei löydy kunnon osaavia työntekijöitä tekemään töitä. Miksi työantajat eivät tällä hetkellä palkkaa suuresta työttömien armeijasta itselleen työntekijöitä ja kouluta heistä osaajia?

Meidän talotekniikkapuolen opettajien näkemys on, että työantaja haluaa perusasiat hallitsevan työntekijän, josta on helppo kouluttaa osaaja. Nyt pitäisi paneutua lähiopetuksen todelliseen kehittämiseen, ei sen lyhentämiseen. Työelämän pitäisi jalkautua oppilaitoksiin tutustumaan ja kehittämään opetusta siellä.

Suomella, jolla on varaa tukea raskasta teollisuutta useiden miljardien eurojen edestä, on varaa panostaa koulutukseen. Valitettavasti nykyiset päättäjät eivät arvosta koulutusta, mikä on ongelman ydin. Tärkein teollisuuden voimavara on unohdettu, osaavat tulevaisuuden työntekijät.

Lähiaikoina on ollut paljon kirjoituksia ammattioppilaitoksen tilasta ja säästöjen vaikutuksista, esim. Helsingin Sanomat 19.4.2017. Näissä kirjoituksissa on ammattioppilaitosten opiskelijoiden vanhemmat ovat kritisoineet todella voimakkaasti ammattioppilaitosten opetuksen tasoa. Nyt olisi viimeinen aika myös työantajien herätä nykyiseen tilanteeseen ja antaa oma palautteensa päättäjille, millaisia opiskelijoita he ovat valmiina ohjaamaan ja palkkaamaan töihin.

Ovatko työnantajat todella halukkaita kouluttamaan perusasioita opiskelijoille ja tuleville työntekijöilleen vai haluavatko he perusasiat hallitasevia motivoituneita nuoria, joille on koulussa annettu perustaidot, joiden pohjalta on helppoa lisätä ammattitaitoa?

Nuorisoa on turha haukkua ja mollata. He kyllä opiskelevat ja työskentelevät, jos heillä on järkevää omantasoista hyvin ohjattua tekemistä meidän opettajien ja työpaikkaohjaajien taholta.

Heikki Rantamäki