Kesäinen aamu 22.5.2017

On kevään kirkas huomen ja arkinen aamu monelle.

Näin kesän kynnyksellä mukavia uutisia luonnosta. Kello oli noin neljä aamulla, kun käki päätti herättää meitsin kukkumalla päättäväisesti (huom) taukoamatta veti sooloa monta minuuttia.

Mitenkäs vanha sananlasku menikään, niin monta vuotta on jäljellä, kun käki kukkuu.

Siitä päättelin, jotta vähintään satahan mennään tällä vauhdilla. Tuskin nyt sentään satahan.

Tämä juttu piti alkaa sillä, kun täydestä unesta heräsin, vähän toista silimää raottaen, ei näkyny kuin harmaata, no aukaasin toisenkin ja kas kummaa sininen taivas ikihonkien latvoja, voiko kauniimpaa maalausta kukaan teherä.

No sitten se käki, pakko oli kävellä terassille ja oikeen kuunnella.

Suosittelen heräämistä aamulla varahin.

Siinä alko sitten sepelkyyhkykin sekaamahan tuota käen sooloa. Mut sil oli joku räppipäivä, ei oikein soinu.

Vähitellen musiikki lisääntyy ja paapan tuli kylymä ja tryykäsin takaasin sänkyhyn. Kaveri ihmetteli, mitä mä touhuan.

Sittehän se mielikuvitus lentoon lähti.

Rupesin funtsimahan, jotta mitä varten se käki niin kovaa lauleli. Se hämäs pikkulintuja, jotta sais munia niitten pesähän ja ne elättääs sitten käenpojat.

Joopa joo tämähän voirahan soveltaa politiikkahankin, kuka milläkin lailla soveltaen, variaatioota löytyy.

Nymmä ajattelin ottaa lintulaudan pois, vaikka syöjiä näkyy olovan. Vielä neljä oravaakin tuos kyttää ja tikka kyylää.

No hyvää kesän odotusta teille.

Veksi