Terve, tehokas työntekijä

Espoolainen diplomi-insinöörimies elää todennäköisesti 12 vuotta pidempään kuin pienituloinen mies Kajaanissa, kirjoitti Helsingin Sanomat (6.5.) viime viikolla.

Suomalaisten terveydessä on eroja. Eroilla on yhteyksiä muun muassa tulotasoon. Pienituloiset miehet kuolevat keskimäärin lähes kymmenen vuotta hyvätuloisia aiemmin. Erot ovat suuria juuri miehillä.

Vaikka Etelä-Pohjanmaa on Kainuuta terveempi, Kurikassakin miesten eliniän odotteessa on matkaa Suomen kärkeen. Meillä väestö on valtaosaksi ammattikoulun käynyttä ja verrattaen matalatuloista. Mistä siis eväitä terveysloikkaan?

Etelä-Pohjanmaalla toivoisi näkevän enemmän täysin uudenlaista ajattelua suurilta työnantajilta. Monilla työpaikoilla kuluja aiheuttavat sairauspoissaolot.

Niiden hinta keikkuu korkealla. Yhden sairauspoissaolopäivän hinnan on arvioitu nousevan jopa yli 300 euroon, kun huomioon otetaan esimerkiksi sijaisjärjestelyt ja työn hidastuminen. Hiljattain olemme saaneet todeta, että Kurikassa sairauspoissaolojen vähentämisessä olisi työsarkaa kuntayhtymä Jikiä myöten.

Kelkkaa voisi yrittää kääntää työhyvinvointisatsauksilla. Niiden kautta voidaan saavuttaa tervettä työpaikkakulttuuria, hyvää imagoa, houkuttelevuutta työpaikkana ja jopa säästöjä, jos sairauspoissaolot saadaan laskuun. Työntekijöiden terveys ei tietenkään ole kokonaan työnantajien vastuulla, mutta hyvinvointia voi tukea.

Voisiko tyhy-päiviä ollakin tiheään? Vai voisiko työajalla saada harrastaa tietty tuntimäärä liikuntaa kuukaudessa? Kurikkaan mahtuisi yrityksiä, jotka näyttäisivät tässä suuntaa. Se vaatii rohkeutta toimia eri tavalla, mutta voi tuoda mukanaan paljon hyvää.

Jarmo Panula