Susien katoaminen Jurvasta ei ole näköpiirissä

Pitäisikö jo tehdä jotakin? Tämä on ollut tänä talvena usein kysytty kysymys susimäärästä puhuttaessa. Susia motitettiin Jurvassa tammikuun lumijälkilaskennassa 21 ja lähellä entisiä ja nykyisiä kunnanrajoja parikymmentä lisää.

Toistaiseksi susien määrä Jurvassa on näkynyt enimmäkseen tassunjälkinä. Susimäärä alueella on kuitenkin kasvanut niin kovaa vauhtia, että se on tuonut mukanaan huolta. Yksi murhe liittyy koirametsästykseen, jonka on koettu jo vaikeutuvan.

Jos kuitenkin olemme realisteja, millaisia muutoksia tilanteeseen voimme odottaa? Näyttää siltä, että hyvin vähäisiä.

Ratkaisuksi odotetaan kaatolupia. Yksittäisen poikkeuksellisesti käyttäytyvän suden kaatamiseen sellaisen voi tosiaan saada. Paino on kuitenkin sanalla yksittäisen. Laki ja ohjeet sitovat viranomaisten kädet.

On myös mahdollista, että susikantaa ryhdytään säätelemään metsästyksellä. Se voi tapahtua lähivuosina. Tässäkään tapauksessa ei kuitenkaan käy niin, että susilaumoja pantaisiin koko Jurvan mitalta matalaksi. Lupia myönnetään hallitusti eikä kannan koko juuri muutu. Eläinlajin suojelu ei yhtäkkiä vaihdu sen hävittämiseksi.

Millaisia vaikutusmahdollisuuksia maaseudun ihmisillä sitten on? Yksi vaikuttamisen kohde voisi olla siinä, että susien karkotuslupia saataisiin pihavierailujen perusteella nykyistä helpommin. Karkotuksilla taas voidaan yrittää vaikuttaa susien ihmisarkuuteen. Se voisi rauhoittaa mieliä.

Jutussamme Mikael Luoma riistakeskuksesta ehdottaa keskustelutilaisuutta, jossa tietoisuutta sudesta lisättäisiin. Sellainen olisi paikallaan. Susien katoaminen Jurvasta kun ei ole näköpiirissä.

Jarmo Panula