Rahan vuoksi

Päivähoito-oikeus päättyy lapsen aloittaessa oppivelvollisuuden. Lapsuus ei kuitenkaan pääty siirryttäessä koulumaailmaan. Kurikan kaupungin sivistyslautakunnan päätöksellä vuodelta 2003 aamu- ja/tai iltapäivätoimintaa järjestetään koulun toimipisteessä, mikäli toimintaa tarvitsee vähintään kahdeksan lasta. Jos lasten lukumäärä laskee kesken lukukauden sen alle, toiminta jatkuu vain seuraavan kuukauden loppuun saakka. Tästä ei tingitä.

Mutta leikitelläänpä hetki joustavuuden ajatuksella. Mitä jos avattaisiin 15 vuotta vanha asia ja mietittäisiin pääluvut uudelleen? Vaikka vain sillä perusteella, että Kurikka haluaa profiloitua lapsi- ja perheystävällisenä maaseutukaupunkina. Ja Kurikka haluaa tukea vanhempien työssäkäyntiä.

Niistä aineksista saa rakennettua brändin.

Leikki jatkuu. Entä jos kartoitettaisiin, moniko isommista kuin 1.- ja 2. luokkalaisista olisi ohjattujen aamujen ja iltapäivien tarpeessa? Mukana toiminnassa, jossa tutustutaan itseä nuorempiin ja vanhempiin lapsiin paljon helpommin kuin koulun pihassa. Ja saadaan elämään pari luottoaikuista lisää.

Sivistyslautakunta palannee näihin kysymyksiin keväällä.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Toiminnan lopettaminen tiukalla osallistujalukuperiaatteella johdattelee ajattelemaan, että turvallisuus on jälleen kerran rahasta kiinni.

On ymmärrettävää, että työntekijöiden työlistoja ei voida alituiseen muutella. Mutta pois tunteja voidaan pyyhkiä kevyesti. ”Kerhotädeille” aamutoiminnan lakkauttaminen merkitsee työtuntien vähentämistä, toisin sanoen palkan pienenemistä. Korvaavia tunteja ei välttämättä löydy. Kuka tässä voittaa? Kaupungin kassa. Vähän.

>>>>>>> Stashed changes