Onko tunnilla merkitystä?

Kelloja siirretään taas takaisin talviaikaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Tuolloin kelloja siirretään kesää kohti eli tunti taaksepäin.

Suomi on voimakkaasti ajanut, että kellojen siirtelystä luovuttaisiin kokonaan. Euroopan komissio ehdottikin vuonna 2018, että kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta siirrosta luovuttaisiin kaikkialla Euroopan unionissa yhtenäisesti. EU-parlamentti kannatti luopumista siirtelystä vuonna 2019, mutta tällä hetkellä Euroopassa siirrytään yhä kesäaikaan maaliskuussa ja takaisin talvi- eli normaaliaikaan lokakuussa.

Kellojen siirtelyn piti alun perin päättyä jo tänä vuonna, mutta ehdotus on muun muassa koronan vuoksi jäänyt odottamaan EU:n neuvoston käsittelyä. Neuvosto päättää asiasta yhteisesti parlamentin kanssa. Arvioiden mukaan siirtelyn loppuminen voi tulla Suomessa voimaan aikaisintaan vuonna 2023.

Jos Suomessa olisi pysyvästi talviaika, se lyhentäisi koulu- ja työpäivän jälkeistä valoisaa aikaa kesäaikaan verrattuna. Pysyvä talviaika kuitenkin voisi helpottaa univaikeuksista kärsiviä etenkin kesällä, kun illat olisivat nykyistä hämärämpiä.

Pysyvän kesäajan etuna olisi se, että iltaisin jäisi tunti lisää turvallista eli valoisaa aikaa esimerkiksi lenkkeilyyn sekä työmatkoihin.

Osa suomalaisista kannattaa jyrkästi kesäaikaa ja osa talviaikaa. Jotkut haluavat iltoihin lisää valoa ja jotkut aamuihin. Osalle on sama, onko kesä- vai talviaika.

Onko yhdellä tunnilla niin suuri merkitys, minkälainen meteli siitä on nostettu?

Jarno Ranta